Press "Enter" to skip to content

Skenaario: Punavangin laulu

Roolipelitiedotus viettää 10-vuotisen taipaleensa kunniaksi juhlavuottaan ja sen juhlistamiseksi sivustolla julkaistaan joka kuukausi roolipeliskenaario tai minipeli (ks. lisätietoa projektista). Lokakuun julkaisuna on Minna Heimolan suunnittelema freeform-peli Punavangin laulu (lataa PDF tästä). Suurkiitokset Minnalle!

Teoksen syntytarina

Ennen skenaarion esittelyä annetaan puheenvuoro tekijälle itselleen. Haastattelin häntä teoksen synnystä ja suunnitteluprosessista.

Mistä sait idean tähän peliin?

Idea peliin syntyi kolmesta tekijästä. Ensinnäkin viime vuonna Suomen sisällissota oli jatkuvasti esillä mediassa, aiheesta ilmestyi uutta tutkimusta, ja myös aihetta käsitteleviä romaaneja ja näytelmiä, joten aiheen jatkuva esilläolo yleisesti myötävaikutti pelin syntymiseen. Toinen syy oli nimenomaisesti Siikalahti 1918 -larppitrilogian uudelleenpelautus talvella ja keväällä 2018, johon osallistuin pelaajana. Se sai erityisesti pohtimaan esimerkiksi sitä, mitä omalle hahmolleni ja hänen läheisille ihmisilleen tapahtui sodan päätyttyä.

Kolmas syy oli käytännöllinen: Ropeconin larp-vastaavat toivoivat coniin pelejä, joita voisi järjestää black boxissa, ja sisällissodan jälkimaininkeja kesällä 1918 käsittelevän pelin järjestäminen nimenomaan Ropeconissa 2018 vaikutti mielekkäältä osalta sisällissodan muistovuotta.

Millainen prosessi pelin kirjoittaminen oli?

Peli syntyi yllättävänkin nopeasti. Koska aihetta käsittelevät kirjat, näytelmät ja larpit olivat mielessä tuoreina, hyödynsin niistä tuttuja tilanteita oman pelini rakennusaineiksi. Toisaalta inspiraatioksi luin myös muita freeform-pelejä. Joitakin ideoita pallottelin ystäväni kanssa. Lähestyvä Ropecon loi kirjoittamiselle selkeän takarajan, jota ilman hommat harvoin valmistuvat…

Mikä oli projektin vaikein vaihe?

Olen tässä vaiheessa pelauttanut pelin kaksi kertaa. Nämä olivat täysin erilaisia kokemuksia monella tavalla. Kuten aina, pelaajien tulkinta hahmoista ja tilanteista eroaa, ja tässä pelissä myös se, ovatko kaikki hahmot mukana pelissä, vaikuttaa dynamiikkaan, samoin pelipaikka ja avustajien roolit. Hankalinta olikin pelautusten jälkeinen, palautteeseen perustuva jatkokehittely, sillä asioiden toimimiseen vaikuttivat niin monet seikat henkilökemioista lähtien.

Kansallista traumaa käsittelemässä

Eräs merkittävä pelien aiheisiin liittyvä ero pöytäroolipelien ja larppien välillä on, että jälkimmäisissä on käsitelty paljon enemmän historiallisia aiheita kuin ensimmäisessä. Larppien puvustus ja lavastus selittää tätä vain osaltaan, koska molemmissa roolipelaamisen muodoissa on lopun perin kyse tarinoista ja niiden kokemisesta ensimmäisestä persoonasta käsin. Kenties paras vastaus on siinä, että historiallisten käännekohtien kokeminen on luontevampaa larpissa kun taas pöytäroolipelaamisessa tavoitellaan useammin mahdollisuuksia vaikuttaa tärkeisiin juonenkäänteisiin. Joka tapauksessa Punavangin laulu asettuu aiheensa puolesta osaksi pitkää historiallisten roolipelien jatkumoa.

Punavangin laulu -pelin tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Hennalan vankileirille. Kuva: Wikimedia Commons

Viholliskuvia viljelevissä tarinoissa pahuus ja vääryys voidaan liittää osaksi vastapuolen töitä. Sisällissodassa tämä mustavalkoinen asetelma kuitenkin sumenee. Hirmutekoja tehtiin molemmin puolin eikä sodan jälkeisten vankileirien kärsimyksistä voi syyttää ulkopuolisia voimia. Punavangin laulu lähestyy aihettaan pyrkien toisaalta ymmärtämään vallankumoukseen nousseita, mutta ei myöskään siloittele heidän tekojaan. Tavalla, johon vain roolipeli pystyy, se jättää näiden asioiden tarkemman käsittelyn pelaajien varaan: käsikirjoitus tarjoaa tilanteita, ei valmista juonta.

Kuten monessa muussakin historiallisessa roolipelissä, myös Punavangin laulussa tunnetun historiankirjoituksen painolastia väistetään keskittymällä yksittäisten ihmisten näkökulmaan. Pelaajahahmoilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa historian suuren virtauksen kulkuun, mutta he voivat silti tehdä painavia valintoja omassa henkilökohtaisessa lähipiirissään. Vankileiri on hahmojen väistämätön kohtalo, mutta he voivat päättää, miten he suhtautuvat siihen. Peli ei kerro, miten ihmiset tuosta tilanteesta selvisivät, vaan antaa pelaajan itsensä puntaroida asiaa ja antaa siihen oma vastauksensa.

Vastakohtia yhdistämässä

Esittelytekstissä Heimola kuvaa peliään freeform-peliksi, black box -larpiksi tai kamarilarpiksi. Termien moninaisuus osoittaa, etteivät nämä roolipelaamisen kokeelliset muodot ole vielä täysin asettuneet (ks. Lokin artikkeli).

Freeform-peli tyypillisesti yhdistelee pöytäroolipelin ja larppaamisen elementtejä: pelin jakaminen kohtauksiksi, jotka tapahtuvat yhdessä paikassa kerrallaan muistuttaa pöytäroolipelistä, kun taas pelihahmon näytteleminen koko keholla muistuttaa larppaamisesta. Black box -larpin ominaispiirteenä puolestaan on valaistuksen ja äänentoiston käyttäminen tunnelman luomiseksi larppeihin perinteisesti kuuluvan lavastuksen ja puvustuksen sijaan. Kamarilarppi tarkoittaa pientä larppia, jossa osallistujien määrä, peliaika ja pelitila ovat pienemmät kuin larpeissa yleensä.

Freeform-pelit eivät aseta pelitilalle suuria vaatimuksia, joten niitä on helpompi järjestää kuin larppeja. Kuva: Foteros / Pixabay

Muotonsa puolesta Punavangin laulun tekee mielenkiintoiseksi se, että peli muuttuu pelinjohtamistavasta ja pelaajamäärästä riippuen. Pelinjohtajan ei tule puuttua pelaamiseen kohtausten aikana, mutta mukana on 1-2 avustajaa, jotka voivat pelata sivuhahmoja. Se, miten ja missä määrin avustajat ovat mukana, vaikuttaa peliin suuresti. Samalla tavalla pienellä pelaajajoukolla on vielä mahdollista säilyttää kohtauksessa yksi fokuspiste, mutta kymmenellä hengellä on jo luultavaa, että samassa kohtauksessa on käynnissä useampi yhtäaikainen keskustelu. Pienellä porukalla ja aktiivisilla avustajilla Punavangin laulu siis muistuttaa hallittua freeform-peliä, kun taas isolla pelaajamäärällä ja passiivisemmilla avustajilla kokemus on enemmän larpin kaltainen.

Freeform-pelien traditioon verrattuna Punavangin laulu on avoimempi ja moniäänisempi. Se jättää enemmän tilaa pelin järjestäjille ja pelaajille. Sellaisena se rakentaa tärkeää siltaa roolipelaamisen eri muotojen välille.

Be First to Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.