Press "Enter" to skip to content

Ropecon 2019 raportti

Ropeconissa tehtiin tänä vuonna kävijäennätys. Kuva: Ropecon ry
Ropecon-tapahtuma järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa heinäkuun viimeisellä viikolla. Nostan ohjelmasta muutaman kiinnostavan huomion ja listaan tuttuun tapaan palkitut voittajat, uudet roolipelijulkaisut ja Ropeconin saaman mediahuomion.

Menneiden muistelun rinnalla on hyvä rakentaa myös tulevaisuutta. Vuoden 2020 Ropeconin coniittihaku on nimittäin käynnissä vielä reilun viikon verran. Jos Ropeconin tekeminen innostaa, kannattaa lähettää hakemusta 20. elokuuta mennessä.

Kävijämäärän kasvun seuraukset

Ropeconin kävijämäärä nousi tänä vuonna uuteen ennätykseen, kun loppulukemaksi kirjattiin Ropeconin Twitter-sivun mukaan “yli 4900 kävijää”. Ropeconia järjestettiin ennen vuotta 2016 Espoon Dipolissa, jossa kävijämäärä vaihteli 3500-4000 välillä. Messukeskuksessa kasvu on ollut nopeaa: vuonna 2016 kirjattiin neljän tuhannen conikävijän ylitys ja vuonna 2018 yli 4500 henkeä. Tänä vuonna hätyyteltiin jo 5000 hengen rajaa, joten ei olisi yllättävää, jos se ensi vuonna ylitettäisiin.

Kuvaaja Ropeconin pääsylippujen kallistumisesta, klikkaa isommaksi. Kuva: Sire Sasa
Kasvuluvut tulevat tarpeeseen, sillä siirtyminen Messukeskukseen vuonna 2016 oli kallista ja Ropecon teki tapahtumana tuntuvasti tappiota. Taloudellisia menetyksiä kompensoitiin korottamalla pääsylippujen hintoja: kolmessa vuodessa viikonloppulipun hinta onkin noussut yli neljänneksellä 35 eurosta 45 euroon. Myös vapaalippuihin vaadittavia työmääriä on kasvatettu. Tapahtumajärjestäjiä ei tavoitettu vastaamaan kysymyksiin tapahtuman nykyisestä taloustilanteesta, mutta toivottavasti toimenpiteet ja kävijämäärän kasvu ovat auttaneet turvaamaan Ropeconin tulevaisuuden.

Suurempi yleisömäärä on järjestäjälle ilouutinen, mutta kävijän kannalta sillä voi olla hankaliakin sivuvaikutuksia. Pöytäroolipelaamisen osalta tarjolla olevien pelien määrä on hiljalleen kasvanut, mutta ei samassa suhteessa kuin kävijämäärä: Pelejä oli tarjolla 200 ja pelihaussa käytettyyn Konsti-järjestelmään kirjautuneita käyttäjiä eli pelaajia 900. Niinpä tänä vuonna moni ei päässyt pelaamaan niin usein kuin olisi halunnut.

Tämän kesän helteet tekivät Messukeskukseen jonottamisesta tavallista tuskallisempaa. Kuva: Ropecon Media / Mikael Peltomaa

Ikätietoisempaa ohjelmaa

Ropeconin järjestäjät ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota lapsikävijöihin. Edellisvuoden conin jälkeen perustettiin Perheiden Ropecon -Facebook-ryhmä vanhempien kuulemiseksi ja niinpä tänä vuonna organisaatio mainosti erikseen lapsille suunnattua ohjelmaa. Lisäksi pääsylippujen joukossa oli ennakkomyyntivaiheessa perhelippu-vaihtoehto, jolla sai kaksi aikuisten- ja kaksi lastenlippua (7-12-vuotiaat) alennettuun hintaan.

Ikätietoisuus näkyy ohjelmatarjonnassa. Vuonna 2017 Ropeconin ohjelmassa 43 esitystä oli merkitty “lapsiystävällinen”-merkinnällä. Vuonna 2018 esityksistä 78 ja tänä vuonna jo 107 oli merkitty samoin (tänä vuonna tosin “sopii lapsille”-muodossa). Samaan aikaan myös “ei sovellu lapsille” -ohjelman määrä on kasvanut vuoden 2017 42 esityksestä tämän vuoden 77 esitykseen (tänä vuonna “vain täysi-ikäisille”-merkintä). Toki ohjelmanumeroiden kokonaismääräkin on kasvanut vuosi vuodelta, mutta ei kuitenkaan samassa suhteessa.

Satunnainen kuva pelihallista osoittaa Ropeconin kävijäkunnan olevan pääsääntöisesti 20-40-vuotiaita. Kuva: V2.fi

Ilmaisun muuttuminen “lapsiystävällisestä” muotoon “sopii lapsille” on sikäli perusteltua, että ohjelmaoppaan lyhytkuvausten perusteella harva ohjelmamuoto on varsinaisesti suunnattu lapsille. Lapsille sopiviksi merkityt peliesittelyt, näytökset, näyttelyt ja erilaiset työpajat eivät varmaankaan sisällä mitään ahdistavaa sisältöä, mutta tuskin ovat myöskään ensisijaisesti lapsiyleisölle suunniteltuja. Merkintöjen lisääntyminen lieneekin ikätietoisuuden lisääntymistä eli sen merkitsemistä, voiko johonkin ohjelmaan tulla lapsia vai ei.

Roolipelien osalta luvut ovat vielä karumpia. Vuonna 2017 pöytäroolipelejä järjestettiin 169, joista 8 oli merkitty lapsiystävällisiksi ja 43 lapsille sopimattomiksi. Tänä vuonna pöytäroolipelejä oli 204 ohjelmamerkintää, joista 17 “sopii lapsille” ja 56 oli tarkoitettu “vain täysi-ikäisille”. Lapsille sopivia pelejä ei siis liiemmin ole tarjolla, joskin on hyvä muistaa, että esimerkiksi putkeen pelautetut tunnin mittaiset pelit on usein ilmoitettu yhtenä ohjelmanumerona sen sijaan, että ne olisi merkitty jokainen erikseen pidempien pelien tapaan. Ainakin Helmet-kirjaston väki järjesti tämäntyyppistä ohjelmaa.

Velhokoulu-larppeja on järjestetään Helsingissä Tapanilan kylätilalla. Kuva: Avatar / Tuomas Puikkonen
Ropeconissa järjestetyt larpit ovat takavuosina olleet pöytäpelien tavoin usein vain täysi-ikäisille tarkoitettuja tai eivät ainakaan varsinaisesti lapsille suunniteltuja. Tänä vuonna tilanne oli kuitenkin toinen, kun Avatar ry:n väki järjesti Velhokoulu-larppeja alle 7-vuotiaille, 7-12-vuotiaille ja 13-18-vuotiaille. Nämä olivat ilmeisen suosittuja, koska sunnuntaille järjestettiin ylimääräinen lisäpelautus.

Palkitut tekijät ja voittajat

Kultainen lohikäärme -palkintoa on jaettu vuodesta 2003 alkaen. Kuva: Ropecon ry
Kultainen lohikäärme -palkinto myönnetään pitkäaikaisesta työstä rooli-, miniatyyri-, kortti- tai lautapelien saralla tai ansiokkaasta työstä pelikulttuurin kehittämisessä. Vuonna 2019 Kultaisen lohikäärmeen sai Mika Joensuu. Ropeconin tiedotteesta: “Mika Joensuu on hyvinkääläisen anime-ja pelitapahtuma Hypeconin perustaja ja monivuotinen pääjärjestäjä. Joensuu on käyttänyt pelejä apunaan nuorisotyössä jo 20 vuoden ajan. Joensuu on tehnyt julkaisuja peleistä, yhteisöistä ja joukkoistamisesta nuorisotyön välineinä ja hänen opinnäytetyönsä on palkittu myös Nuorisotutkimusseuran kilpailussa.”

Vuoden peliteko -palkinto myönnetään ansiokkaasta projektista, toiminnasta, julkaisusta tai muusta tempauksesta ei-digitaalisten pelien saralla. Tänä vuonna palkinto meni Avatar -roolipeliyhdistykselle. Ropeconin tiedotteesta: “Avatar ry on vuoden 2019 alussa perustettu nuorisojärjestö, joka järjestää lapsille suunnattuja Velhokoulu-liveroolipelejä. Avatar ry saa palkinnon tunnustuksena työstään peliharrastuksen elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden puolesta. Raati piti erityisen tärkeänä sitä, että yhdistys tuottaa matalan kynnyksen toimintaa ja inklusiivisempaa sisältöä juuri lapsille ja uusille nuorille harrastajille.”

Pöytäroolipelikulttuurin kannalta merkityksellinen on myös skenaariokilpailu, jossa oli tänä vuonna kaksi voittajaa. Tuukka Tenhunen voitti tuomarien pisteytyksen skenaariollaan Tutkielma Monipäisen Lohikärmeksen Sosiaalidynaamisesta Koherensista. Pekka Rihkon Juhannus-skenaario puolestaan voitti yleisöäänestyksen. Nämä ja muutkin skenaariokisan pelit ovat ladattavissa Ropeconin sivuilta.

Ropeconissa kisattiin myös mm. Heroclix-pelillä, Carcassonne-lautapelin SM-kisoissa ja näyttävimmästä coniasusta. Voittajat löytyvät Ropeconin tulossivulta.

Onnea kaikille voittajille!

Uudet roolipelit

Blightburg oli tänä vuonna ainoa Ropeconissa julkaistu uusi sääntökirja, muut olivat lisäosia. Kuva: Mikko Karttunen
Jukka Sorsa listasikin jo Lokin artikkelissa Ropeconissa ilmestyneet roolipelit. Koska kotimaisia pelijulkaisuja ei voi mainostaa liikaa, laitetaan ne vielä listana tähänkin. Ensin ovat itsenäiset sääntöjärjestelmät ja sitten erilaiset lähdeteokset, molemmat tekijän mukaan aakkosjärjestyksessä. Nimi toimii linkkinä pelin koti- tai myyntisivulle.

Jäämme odottamaan (eli toivottavasti ilmestyvät vielä loppuvuoden aikana):

  • Matti Järvinen (toim.): Kylmä tuuli Sartarin yllä #5 (fantasiamaailma Gloranthaa käsittelevä lehti)
  • Jere Manninen: World of Alessia (kampanjamaailma Dungeons & Dragons -peliin)

Ropecon toisin silmin

Ropeconissa tapahtuu paljon ja koko ajan, joten osa ohjelmasta menee väkisinkin ohi. Onneksi osa Ropeconin ohjelmanumeroista taltioidaan ja tulee myöhemmin katsottavaksi Ropeconin YouTube-kanavalle. Vuoden 2019 videolistalta löytyy jo Kielletyn rakkauden kirjan julkistustilaisuus.

Kävijöiden ja harrastajien Ropecon-kokemuksia ei blogeista ainakaan vielä löydy War Head -porukan raporttia lukuun ottamatta. Voi olla, että moni on jo saanut sanottua olennaisen Roolipelaajien Suomi -Facebook-ryhmän keskusteluketjuissa (tässä ja tässä).

Lokin väki teki tänäkin vuonna haastatteluvetoista podcast-ohjelmaa Ropeconista. Neljästä jaksosta ensimmäinen on jo julkaistu ja siinä ääneen pääsevät Ropecon-tuutori Outi Mussalo ja Kultainen lohikäärme -palkinnon saanut Mika Joensuu.

YLE on viime vuosina keskittynyt Ropecon-kävijöiden näyttävien asujen esittelemiseen. Kuva: YLE / Jussi Mankkinen

Ropecon noteerattiin monessa valtamedian julkaisussa. Kokosin tähän aikajärjestyksessä muutamia onnistuneempia tai edustavia artikkeleita:

  • Helsingin Sanomat: Artikkelissa esitellään lyhyesti Ropeconin historiallisia tansseja
  • MTV3: Videopätkässä haastatellaan muutamia kävijöitä ja kunniavieraita
  • Oho Live TV Suomi: Videopätkässä haastatellut avaavat roolipeliharrastuskentän keskeisiä termejä
  • YLE: Kuvakooste conikävijöiden näyttävistä puvuista
  • Helsingin Sanomat: Mika Joensuun haastattelussa keskitytään pelien käyttämiseen nuorisotyössä

Be First to Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.