Tänäkin vuonna suuressa maailmassa jaettiin palkintoja erilaisissa tuomari- ja yleisöäänestyksissä menestyneille peleille. Olen jo aiemmin kertonut hieman kunkin palkinnon taustoista, joten tällä kertaa keskityn itse palkittujen pelien listaamiseen. Lyhyesti sanottakoon, että Monty Cook Games ja Evil Hat Productions tarvitsevat uudet palkintokaapit.
Cook pelaa varmasti
Monty Cook työskenteli vielä pari vuotta sitten Wizards of the Coast -firmassa Dungeons & Dragons -pelin uusimman laitoksen pääsuunnittelijana. Sukset menivät kuitenkin firman kanssa ristiin ja Cook lähti firmasta omilleen. Pian sen jälkeen hän perusti oman firmansa, jonka lippulaivaksi hän suunnitteli Numenera -scifi-fantasiapelin. Pelissä pelataan tutkimusmatkailijoita, jotka tonkivat muinaisen sivilisaation raunioita löytääkseen artefakteja uuden maailman rakentamiseen. Hyvin perinteistä settiä siis, mutta hyvin tehtynä ja mielenkiintoisella scifi-fantasiamaailmalla höystettynä. Pelin joukkorahoitus teki puolen miljoonan dollarin potillaan uuden ennätyksen. Samalla lisätavoitteet (stretch goals) edesauttoivat perussääntökirjan lisäksi kokonaisen tuoteperheen kehittämistä.
Numenera voitti Origins-palkinnon parhaan pelin osalta ja pokasi Ennie-palkinnoista parhaat tuotantoarvot, paras miljöö (setting), parhaiten kirjoitettu ja vuoden tuote. Myös pelin runsaita lisäosia muistettiin: Ennie-palkinnot lähtivät Creature Deck -korttipakalle (paras apuväline), The Ninth World Bestiary -lähdeteokselle (paras hirviökirja) ja Numenera: The Signal -podcastille.
Laws vakuuttaa indie-kansan
Robin D. Laws on vuosia työstänyt tarinavetoista näkemystään roolipelaamisesta. Noppien satunnaistuloksien sijaan Laws on ajanut näkemystä, jonka mukaan roolipelin pitäisi jäsentyä aristotelisen kaaren mukaisesti. Hillfolk on hänen uusin pelinsä tällä saralla ja ainakin palkintovyörystä päätellen nyt on osuttu lähelle napakymppiä. Hillfolk on näennäisesti peli heimojen välisestä rautakautisesta valtataistelusta (Glorantha ilman fantasiaa), mutta käytännössä pelin suola on sen selkkausjärjestelmässä. Lyhyesti todettuna pelin idea on, että pelaajat neuvottelevat panoksista ja se, joka antaa yhdessä tilanteessa periksi, saa pisteitä joita hän voi käyttää voittaakseen jonkin itselleen tärkeämmän väännön.
Hillfolk voitti sekä Diana Jones -palkinnon että indie-pelien vuoden peli -palkinnon, mikä kertoo pelin suosiosta erityisesti kriitikkojen joukossa. Peli teki myös mahtavan tuloksen joukkorahoituksessa (pyysi 3000 dollaria ja sai miltei 100 000 $), mikä on varmasti auttanut peliä saamaan näkyvyyttä myös tavallisten roolipelaajien keskuudessa.
Fate on mitä siitä teet
Joukkorahoituksen voimasta kertoo hyvin se, että myös kolmas palkintosateessa hehkunut peli sai nykymuotonsa joukkorahoituksen kautta. FATE on Fred Hicksin ja Rob Donoghuen jo vuonna 2003 kehittämä universaali sääntöjärjestelmä. Peli ei siis sisällä mitään valmista pelimaailmaa, vaan ainoastaan säännöt, joita PJ saa soveltaa haluamaansa pelimaailmaan. FATE:sta on sittemin tehty useita uusia laitoksia ja uusin neljäs laitos on se, joka keräsi runsaasti palkintoja.
Monien universaalisysteemien tapaan FATE:kin on saatavilla ilmaisena versiona jopa kahteen kertaan: FATE Core on perussääntökirja ja FATE Accelerated on pelin kevytversio. Lisäksi peliin on tehty lisäosia, jotka tarjoavat erilaisia lyhyesti kuvattuja pelimaailmoja ja kampanjaideoita sekä vaihtoehtoisia lisäsääntöjä.
Ennie-palkinnoista fanit äänestivät perussääntökirjan osalle parhaan pelin ja parhaiden sääntöjen palkinnon. Vuoden tuote -palkinnossa se jäi hopealle Numeneran viedessä pääpotin. Lisäsääntöjä sisältävä lähdeteos FATE System Toolkit sai Ennie-hopeaa parhaan lähdeteoksen kategoriassa ja FATE SRD -verkkosivu vei ykkössijan parhaana verkkosivuna.
Muita palkittuja
Origins-, Ennie- ja Indie Awards -palkintoja jaetaan lukuisissa eri kategorioissa. En ole tässä käsitellyt niitä kaikkia, vaan esitellyt ne muutamat pelit, jotka saivat tavallista enemmän palkintoja. Haluan vielä nostaa esille pari kategoriaa, joita pidän roolipeliskenen kannalta tärkeinä.
Indie-palkinnoissa eräänä kategoriana on innovatiivisin peli. Uskon, että monipuolisuus ja uusien suuntien etsiminen on itseisarvo luovuutta korostavalle harrastukselle. Tänä vuonna tuossa kategoriassa palkittiin Joe Mcdaldnon The Quiet Year. Kyseisessä pelissä tutkitaan, miten elämä kulkee vuoden aikana eräässä pienessä kylässä. Pelaajat piirtävät ja muokkaavat kylän karttaa pelin tapahtumien mukaan.
Toinen huomionarvoisena pitämäni palkintokategoria on Ennie-palkintojen pelaamista koskeva tuote (Best Game-Related Production). Roolipelaaminen on pitkään kamppaillut marginaali- ja valtavirta-aseman välillä. Selvää on, että marginaalissa kulttuuri-ilmiöitä uhkaa katoaminen, koska vain ihmisten ajankäyttö tekee erilaisista vapaa-ajan harrastuksista todellisia. Siksi kaikenlaiset yritykset lisätä roolipelaamisen näkyvyyttä valtavirtakulttuurissa ovat tärkeitä. Tänä vuonna kyseinen palkinto annettiin Wil Wheatonin juontamalle TableTop-verkkosarjalle. Sarjan jaksoissa Wheaton pelaa erilaisia ei-elektronisia pelejä vaihtuvien julkkisten kanssa. Sarja sai jo viime vuonna Diana Jones -palkinnon, mutta hyvää kannattaa nostattaa toiseenkin kertaan. Sarjaan on tehty kaksi tuotantokautta ja kolmas on jo kustannettu – kyllä vain – joukkorahoituksen voimin.
Lisätiedot ja kaikki palkitut:
– Origins Awards 2014
– Diana Jones
– Ennie Awards 2014
– Indie RPG Awards
Be First to Comment