Press "Enter" to skip to content

Haastattelussa: Risto Hieta

Pelisuunnittelija Risto Hieta oli Roolipelitiedotuksen haastateltavana viime vuonnakin (ks. tästä), mutta uuden julkaisun myötä piti ottaa mies uudelleen juttusille. Hieta nimittäin julkaisi Ropeconin alla Pirkan polku -nimisen tarinapelikirjan. Kyse ei ole aivan perinteisestä roolipelistä, joten päätin kysyä teoksesta tarkemmin tekijältä itseltään.

Pirkan polkua mainostettiin Tampereen museokeskus Vapriikissa nähtävissä olevan Birckala 1017 -näyttelyn yhteydessä. Lähtikö pelin tekeminen liikkeelle museokeskuksen toimeksiantona vai omana ideana?

Homma lähti siitä, että Vapriikin yhteyshenkilöni kertoi sinne tulossa olevasta Birckala 1017 -näyttelystä. Minä tietysti heti mietin voisiko aiheesta suunnitella jonkinlaisen pelin. Kehittelin Pirkan polku -tyyppistä ideaa ja kysyin näyttelyn järjestäjiltä kiinnostaisiko se heitä. Onneksi kolmesta museon edustajasta yksi oli roolipelaaja, joten asian esittely kävi helposti. Jo ekassa palaverissa tuli selväksi, että kyllä heitä kiinnostaa ja siitäpä tuo sitten lähti. Eli oma idea ja sitten tavallaan sovittu toimeksianto.

Peli sijoittuu tuhat vuotta sitten Tampereen kulmilla sijainneeseen Birckalan kylään. Teitkö teosta varten minkä verran taustatutkimusta?

Koetan aina tehdä riittävästi taustatyötä, niin että teksti ja tapahtumat kuulostavat “oikeilta”. Lännen maihin sain aikanaan avuksi Suomen johtavia egyptologeja ja Pirkan polun suunnittelussa sain tuekseni mm. Suomen parhaan tämän aiheen asiantuntijan, arkeologi Sami Ranisen. Lisäksi sain luettavakseni paljon näyttelyyn liittyviä tutkimus- ja julkaisutekstejä. Kyllä siinä mukavasti omakin tietämys Suomen viikinkiajasta karttui.

Pirkan polun alaotsikko “virtuaalielämää viikinkiajan Suomessa” saa sen kuulostamaan oppimispelin hengenheimolaiselta. Millaiselle kohdeyleisölle Pirkan polku on tarkoitettu?

Pirkan polku on tarkoitettu kaikille näyttelyssä kävijöille sopivaksi ja kiinnostavaksi lisämateriaaliksi. Siitä oli tarkoitus tulla riittävän kevyt ja helppolukuinen olematta silti mikään lastenkirja. Pirkan polku on enemmän tarina- kuin pelikirja. Sitä voi hyvin käyttää vaikka kouluissa historianopetuksen tukena. Sitä en tiedä, millaista ostajakunta on ollut, mutta museokaupassa se tosiaan on myynnissä.

Pirkan polku on valitse-oma-seikkailusi -tyylinen pelikirja. Miten tuollaisen teoksen kirjoittaminen sujui?

Kuten edellä mainitsin, Pirkan polku on oikeastaan “luo oma tarinasi” -kirja, ei niinkään pelillinen ongelmanratkaisukirja. Pirkan elämä kulkee elämäntapahtumasta toiseen ja uuden polun valinta tapahtuu nopanheitolla. Kirjoittaminen tapahtui melko normaalissa järjestyksessä ajallisesti Pirkan elämässä edeten. Useissa kohdissa tulee eri vaihtoehtoja, joissa noppatulos ratkaisee, mihin kohtaan siirrytään seuraavaksi. Sen verran täytyi tietysti taulukkoa pitää, että eteneminen pysyi loogisena eikä myöskään muodostunut umpikujia tai ikuisia silmukoita.

Mikä oli Pirkan polun tekemisen vaikein vaihe?

Ehkä vaikeinta oli päättää, että tämä on nyt tässä. Tuon kaltaista tarinaa on kiva kehittää ja aina tulee mieleen, että jos vielä tuon vaihtoehdon laittaisin tai tuollainen kokemus voisi olla jännittävä… Tekstin karttuessa täytyi vain koettaa pysyä alustavien sivumääräsuunnitelmien rajoissa. Pirkan polkuhan jää tavallaan kesken. Alunperin idea oli, että lukija saa luoda Pirkan koko elämänkaaren, mutta nyt päästään vasta aikuisuuden kynnykselle. Toivottavasti joskus saan tilaisuuden kirjoittaa loput Pirkan tarinasta.

Samantyylisiä interaktiivista fiktiota tarjosivat 1980-luvulla suomennetut Taistelupelikirjat, joita moni vanhempi roolipeliharrastaja muistaa niitä hyvällä. Miten Pirkan polku eroaa niistä?

Pirkan polku ei ole varsinainen peli. Siinäkin mennään yksin, mutta siinä ei ole voittajaa tai häviötä eikä varsinaisia vihollisia. Toki Pirkka voi kohdata erilaisia kulkijoita ja otuksia matkallaan, mutta tavoitteena ei ole vain hirviöiden lyöminen. PP on oikeastaan elämäntarinanluomiskirja. Lukija rakentaa omanlaisensa Pirkan tarinan, ja aika pienellä todennäköisyydellä kukaan koskaan luo ihan samanlaista tarinaa. Pelissä heitetään noppaa vain uuden suunnan valitsemiseksi, ei taisteluissa tai ansojen löytämiseksi.

Enemmän kuin nuo taistelupelikirjat Pirkan polun suunnitteluun vaikuttivat Central casting -kirjat. Niiden avullahan voidaan luoda roolipelin hahmo alusta alkaen ja kaikkine ominaisuuksineen, taitoineen ja kokemuksineen. Kirjat koostuvat kymmenistä taulukoista, joista aina edetään toiseen nopan mukaan.

Pirkan polku on ollut esillä Vapriikin lisäksi myös Ropeconissa. Millaista palautetta olet tarinapelikirjastasi saanut?

Olen kuullut aika vähän kommentteja Pirkan polkua kokeilleilta, joten tähän mennessä palaute on perustunut ihmisten saamaan ensivaikutelmaan ja minun kuvailuuni kirjasta. Positiivista on siis ollut. Saattaa olla, että siitä jotakin kritiikkiäkin tulee.

Joidenkin voi olla vaikea hahmottaa, minä sitä pitäisi arvostella; pelinä, historiankuvauksena, tarinana, hybridinä? Itse ehdottaisin kysyjälle, että kokeile sitä ja kerro mitä pidit, älä koeta luokitella sitä.

Peliä saa Vapriikin museokaupasta, mutta ei esimerkiksi Fantasiapeleistä. Miksi Pirkan polun saatavuus on näin rajallista?

Teos on Vapriikin kustantama ja he eivät varmaan vaan ole sitä aktiivisesti muualle kaupitelleet. Fantasiapelien suomalaisten pikkupelien osto on vähän sellaista arpomista. Asian eteneminen riippuu paljon siitä, keltä siellä kysyy. Uskon, että kyllä Vapriikki kirjaa muillekin myy, jos vain joku kysyy.

Kotimaiset rooli- ja lautapelit julkaistaan tyypillisesti omakustanteena. Oman nimikkeen sijasta olet viime vuosina käyttänyt julkaisijana mm. Myrrysmiehiä ja D-oom Productsia. Miten päädyit tällaiseen toimintatapaan?

Minulle on yksinkertaisesti ollut helpompaa, kun on ollut taho joka kustantaa ja tuottaa pelini. Minulle riittää kun suunnittelen ja teen sen muutoin. Mainitsemasi tahot halusivat julkaista tuotokseni, joten se sopi minulle mainiosti. Tiedän myös hyvin, millä marginaaleilla alalla liikutaan, joten en kuvittele tekeväni rahaa pikkujulkaisuillani. Nippu vapaakappaleita on riittänyt minulle. Toivottavasti julkaisijani ovat saaneet edes sijoituksensa takaisin. Vapriikin kanssa tekemäni sopimus toki kilautti tililleni kohtalaisen korvauksen tehdystä työstä.

Lienet kiistämättä eräs Suomen tuotteliaimpia roolipelisuunnittelijoita. Onko sinulla jo suunnitelmia tulevista julkaisuista?

Onhan noita tullut väännettyä. Tällä hetkellä ei tosin ole mitään projektia menossa eikä tiedossa. Paitsi tietysti useita omaan käyttöön tulevia pelejä. Eiköhän tuossa taas jotain synny ensi vuonna, niin pysyy yllä tämä “vähintään yksi julkaisu vuodessa” -tahti.

Ehkä tässä yhteydessä voisin mainita, että minulla on aika monia toimivia peli-ideoita (joista siis pelattava kappale valmiina) julkaistavaksi, jotka vain odottavat kustantajaa. Ja pelini ovat hyviä. Esimerkiksi viime aikoina Suomeen yleisesti saataville saapunut Cards Against Humanity on melko suora kopio jo vuosia sitten tekemästäni Totuus -nimisestä korttipelistä.

Be First to Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.