Roolipelitiedotuksen juhlavuoden projektina on julkaista joka kuukausi roolipeliskenaario tai minipeli. Helmikuun skenaariona on Kalevalan päivän kunniaksi Wille Ruotsalaisen kirjoittama Roudan maa -skenaario Nukkemestari (lataa PDF tästä). Suurkiitos Willelle!
Teoksen syntytarina
Skenaariot vaativat suunnittelua ja testaamista siinä kuin varsinaiset sääntöjärjestelmätkin. Niinpä kysyin hieman tekijältä itseltään, millainen tekoprosessi tämän skenaarion kirjoittaminen oli.
Mistä sait idean seikkailuusi?
Roolipelaajien Suomi -Facebook-ryhmässä kiersi Miska Fredmanin Mapvember-projekti, jossa piirrettiin karttoja biisien innoittamina. Nukkemestari-seikkailun valokuvan päälle piirretyt kartat syntyivät ensin Metallican Master of Puppetsin innoittamana ja seikkailu itsessään rakentui nukkemestari-aiheen ympärille.
Millainen prosessi seikkailunkirjoittaminen oli?
Tämä syntyi hyvin suoraviivaisesti. Minulla oli ajatus nukkemestarista, joka elää erillään muusta yhteisöstä ja on seikkailussa hahmojen vastapuoli. Kelasin mytologisia ja muinaissuomeen sijoittuvia nukketeemoja läpi. Koska Kalevalan kultaneidosta olen jo aiemmin kirjoittanut peräti kaksi seikkailua, piti tällä kertaa hakea jotakin muuta.
Mikä oli projektin vaikein vaihe?
Pelitestaamisen tein roolipelikerhossa, jossa peliaika on hyvin tiivis ja rajattu. Silti peli onnistui yli odotusten ja pelaajien hahmot kävivät riipaisevaa dialogia siitä, kuka ansaitsee elää ihmisenä ja kuka nukkena.
Epiikan ja realismin keskellä
Kalevala ja Suomen muinaishistoria ovat antaneet eväitä useampaankin kotimaiseen roolipeliin. Syvällisimmin aihetta on käsitellyt Wille Ruotsalainen, jonka ensimmäinen Roudan maa -teos oli vuonna 2004 julkaistu sääntöjärjestelmää vailla oleva lähdeteos. Tekstissä kuvattiin muinaissuomalaista elämää ja käytiin karttoineen läpi lukemattomia Suomen paikkoja ja henkilöitä. Teksti ammensi vapaasti sekä historiallisesta tutkimuksesta, kansanperinteen kertomuksista että taitelijan omasta mielikuvituksesta. Perinteisempää roolipeliaineistoa teoksessa edustivat mytologisten olentojen kuvaukset ja taikaesinelistaukset.
Roudan maa -lähdeteos myytiin pian loppuun, eikä Myrrysmiesten myöhemmin ottamaa toista painostakaan ollut kauaa tarjolla. Ei ihme, sillä vaikka kalevalaisia roolipelejä on julkaistu muitakin, ei ennen aiheeseen oltu paneuduttu samanlaisella yksityiskohtaisuudella. Jos kalevalaisuus oli mm. ANKH:ssa ja Ultima Thule -pelissä ollut mauste, oli siitä nyt kasvanut pääruoka.
Sääntöjärjestelmän puute kuitenkin vaivasi sekä yleisöä että tekijää itseäänkin. Ruotsalainen oli pelannut kalevalaisia seikkailuita erilaisilla sääntöjärjestelmillä ja kehitellyt muutamia omiakin versioitaan, mutta mikään ei tuntunut istuvan kunnolla. Lopulta kohdalle sattui Robin D. Lawsin suunnittelema HeroQuest-sääntöjärjestelmä, joka on lopunperin aika perinteinen systeemi, mutta ilman kiinteää taitolistausta. Lisäksi sääntöjärjestelmä jakaa onnistumiset (ja epäonnistumiset) eri tasoisiksi aina hapuilevasta onnistumisesta odotukset ylittävään menestykseen. Tämän kevyen sääntöjärjestelmän avulla oli mahdollista pelata sekä realistista erämaaselviytymistä että eeppisiä sankaritarinoita.
Niinpä Ruotsalainen julkaisi Roudan maa -pelistä uuden version vuonna 2016. Vanhaa lähdeteoksen tekstiä on laajennettu ja karttoja on tarjolla enemmän. Taikuus-osiota on laajennettu lukuisilla loitsukuvauksilla ja seikkailuideat on kytketty vuodenkierron elämään juhla-aikoineen. Ennen muuta kuvitukseen on panostettu: aineistona on sekä Ruotsalaisen piirroksia että valokuvia ja kaikki väreissä. Näin kyseessä on se ainoa kalevalainen roolipeli, jonka roolipeliharrastajan tarvitsee tietää ja johon verrattuna muut ovat lähinnä kuriositeetteja.
Ruotsalaisen tuotanto ei suinkaan ole tyrehtynyt Roudan maa -sääntökirjan julkaisemisen jälkeen. Jo takavuosina hän ehti kirjoittaa roolipelilehtiin useita seikkailuja ja sittemmin hän on julkaissut materiaaliaan Ihmettele-verkkolehden sivuilla. Julkaistun pelimateriaalin määrällä mitattuna Roudan maa onkin eräs suurimmista kotimaisista roolipeleistä.
Be First to Comment