Press "Enter" to skip to content

Skenessä puhutaan: joulukuu 2019

Syksyn keskustelut piristyivät joulukuussa etenkin Facebook-ryhmän puolella. Blogeissa käsiteltiin roolipelisuunnittelua, pelinjohtamista ja alaikäisten osallistumista K-18 -roolipeleihin.

Hiljaisuus päättyi vihdoin

Roolipelaajien Suomi -Facebook-ryhmän jäsenmäärän vähittäinen kasvu ja keskustelujen vähäisyys herätti vihdoin pohdiskelua myös ryhmän sisällä. Tämän seurauksena keskustelujen määrä ryöpsähti joulun välipäivinä. Toivottavasti piristynyt keskusteluilmapiiri kantaa myös pitkälle ensi vuoden puolelle. Kuten aiemminkin on tullut todettua, ryhmän keskusteluaktiivisuudessa on ajoittaista vaihtelua. Hetkellinen hiljentyminen ei sinänsä merkitse, että keskustelu olisi kokonaan loppunut.

Aihepiirien osalta joulukuussa keskusteluja käytiin etenkin pelinjohtamisesta ja pelisuunnittelusta. Pelaajan näkökulmaan liittyvistä aiheista keskusteltiin huomattavasti vähemmän, mikä kertonee pelinjohtamiseen mielistyneiden olevan aktiivisimpia keskustelijoita.

Pelinjohtajilla on tyypillisesti enemmän tarvetta vertaistukeen ja yhteiseen pohdiskeluun, mikä johtaa keskusteluhalukkuuteen. Kuva: Pixabay / Esa Riutta
  • Pelitapahtumien muistiinmerkitseminen: Pääsääntöisesti pelinjohtajat näyttävät käyttävän jotain sähköistä alustaa, jonne he kirjoittavat lyhyesti pelikerran päätapahtumat. Taannoin suosittuja hahmopäiväkirjoja ei tässä keskustelussa juurikaan mainittu.
  • Kovakantisen sääntökirjan käypä hinta: Vastaajien selvä enemmistö kertoi, että 30 euroa ilman muuta ja kipuraja tulee 50 euron kohdalla. Kommenteissa sitten avattiin konkreettisten tilanteiden monipuolisuutta eli esimerkiksi sitä, onko kovakantiselle versiolle vaihtoehtoja tai että jos kyseessä on pakkohankinta, niin kertaostoksena voi maksaa vähän enemmänkin.
  • Missä formaatissa sääntöjä käytetään pelin aikana: Kirja voitti äänestyksen ylivoimaisesti. Keskustelussa moni kuitenkin toi ilmi, että sähköiset materiaalit (PDF tai wiki tai muu sovellus) ovat ylivertaisia, jos pitää tehdä paljon hakuja. Voisi siis rohkeasti yleistää, että jos peliin liittyy paljon hakemistotyyppistä tietoa, kuten erikoiskykyjä tai loitsulistoja, niin pelipöydässä pidetään mieluusti hollilla myös sähköistä aineistoa.
  • Peliporukan keskinäiset suhteet: Kyselyvastausten perusteella selkeä valtaosa pelaa kaverien kanssa, jotka tuntee pelipöydän ulkopuolellakin. Kommenteissa moni kuitenkin selvensi, että yhdellä harrastajalla voi olla monta eri peliporukkaa, joissa sitten on vaihtelua sen suhteen, miten hyvin väki tuntee toisensa.
  • Roolipeliaiheiset verkkosarjat: Youtube on suosituin alusta, pelinjohtaminen ja muu roolipelaamisen tekninen käsittely kiinnostavin aihe ja tallenteiden katsominen tyypillistä. Ylipäänsä tässä keskustelussa aika harva näyttää edes seuraavan mitään sarjaa.
  • Kehu pelinjohtajaa: Kehusta käy hyvin ilmi, ettei ole olemassa vain yhtä tapaa olla kiitelty pelinjohtaja. Hieman yllättäen ketjussa kuitenkin kiitellään moneen kertaan samoja tyyppejä, jotka puolestaan kehuvat toisiaan.
  • Hahmot paljastuvat pelaajille vasta pelin aikana: Aloitusviestissä kysyttiin, onko kukaan toteuttanut peliä niin, että pelaajat oppisivat tietoja hahmoistaan vasta pelitapahtumien myötä seuraamalla ympäristön reaktioita omaan hahmoonsa ja kokeilemalla tämän kykyjä. Keskustelussa vastaajat kertoivat erilaisia vaihtoehtoja (muitakin kuin muistinmenetyksen), joilla tämän voisi roolipelissä toteuttaa.
  • Kuinka monen eri ihmisen kanssa pelasit vuonna 2019: Vastaajista 70 % oli pelannut korkeintaan 20 eri henkilön kanssa. Useampia kymmeniä pelikavereja nettosivat aktiiviset tapahtumapelauttajat ja kerhoiltojen pelinvetäjät.
  • Mieleenjääneet pelitilanteet vuodelta 2019: Jälleen hyvä kattaus siihen moninaisuuteen, mitä eri ihmiset roolipeliharrastuksessa arvostavat: pitkien tarinakaarien päättymistä, oman hahmon tarinan käännekohtia, satumaista noppatuuria, eeppisiä seikkailuhetkiä ja hyvää peliseuraa.
  • Muun kuin oman sukupuolen pelaaminen: Vastausten perusteella voi tehdä yleistyksen, että miehet pelaavat tyypillisemmin mieshahmoja, kun taas ei-miehille on tyypillisempää pelata sukupuoleltaan moninaisempia hahmoja. Käytännössä riippuu tietenkin yksilöstä, että millaisella hahmolla hän tykkää pelata.
  • Pelihaluja herättävät pelit: Aloitusviestissä kysyttiin, mitä itselleen uusia pelejä itse kukin haluaisi päästä pelaamaan ensi vuoden aikana. Vastauksista päätellen Pathfinder 2. laitos, Blades in the Dark, Vampire 5. laitos ja Night Witches kutkuttavat monia.
  • Liian vähän keskustelua: Ryhmässä on 4000 jäsentä, mutta yllättävän vähän keskustelua. Syytä tähän kyseltiin ja vastauksiksi saatiin Facebookin käyttöliittymä, oman harrastuneisuuden vähäisyys, aiheiden kohtaamattomuus, keskustelun runsaus, kiinnostus toisten käymien keskustelujen seuraamiseen, keskustelujen asiakeskeisyys ja epävarmuus muiden reaktioista omiin näkemyksiin.
  • Omat virheesi aloittelevana pelinjohtajana: Ylisuunnittelu (pelinjohtaja on laatinut käsikirjoituksen, jossa ei ole tilaa pelaajien ratkaisuille) ja tarpeeton stressaaminen toistuivat useissa kommenteissa, samoin jonkinlaisesta yhteisestä raamista tai hahmojen motivaatiosta sopiminen.
  • Mitä pelasit vuoden viimeisenä viikonloppuna: Avauksessa hyväksyttiin myös tietokoneroolipelit, joten niitä myös esiintyy vastauksissa. Ihan oletusarvon mukaisesti D&D:n 5. laitos sai eniten mainintoja, mutta peli- ja pelityylikirjoa riittää kyllä moneen lähtöön.
  • “Väärät” mielipiteet roolipelaamisesta: Kuten ennenkin on nähty, ketjussa on keskenään ristiriitaisia näkemyksiä ja miltei kaikille kommenteille löytyy joku peukuttamaan. Skenessämme elää siis rinnakkain hyvin erilaisia näkemyksiä roolipelaamisesta.
  • Iloisia muistoja TSR-ajan D&D:sta: Kyllähän nostalgiaa löytyi roppakaupalla, etenkin kun 1980-luvun lopulla D&D-tuotteet eivät rajoittuneet vain roolipeleihin, vaan löytyi myös romaaneja ja tietokonepelejä.
  • Sääntöhankaluuksia roolipeleissä: Keskustelunavauksessa kysyttiin kokevatko muut ongelmia roolipelien runsassääntöisyyden ja sääntöjen hallitsemisen kanssa. Varsinaisesta sääntöahdistuksesta ei moni puhunut, mutta useampi valitsee mieluummin kevyen kuin raskaan systeemin. Toki raskaillekin systeemeille löytyi omat faninsa.
  • Uuden sääntöjärjestelmän opettelu: Aloitusviestissä kysyttiin, miten paljon vaivaa harrastajat näkevät uuden systeemin opetteluun pelinjohtajana ja pelaajana. Kuten arvata saattaa, pelinjohtajat lukevat säännöt ja saattavat harjoitella niiden käyttöä ennen kampanjan aloittamista, kun taas pelaajat tapaavat oppia asioita pelatessa.
  • Mitä muuta pelaamista harrastat roolipelien lisäksi: Lautapelit ja tietokonepelit ovat selvästi muita vaihtoehtoja suositumpia. Vastaajista 25 % pelasi keräilykorttipelejä, 23 % larppasi ja 17 % harrasti miniatyyripelejä vuonna 2019. Kysely on tuore, joten luvut voivat vielä muuttua. Kommenteissa väki kertoi tarkemmin, että mihin pelilajiin itse kullakin on mennyt eniten aikaa.
  • Typerimmät hahmonimet: Eggnog-noidasta Släcker Törst -puolituisvälskäriin, tästähän näitä huvittavia hahmonnimiä löytyy. Lisää vastauksia kertynee edelleen.
  • Roolipeliharrastuksen priorisoimisesta: Peliajan vähyys johtuu siitä, että roolipeliharrastuksen annetaan jäädä kakkossijalle moniin muihin vapaa-ajanviettotapoihin nähden. Aloituksen väitteeseen vastattiin, että syynä on myös yhteisen peliajan löytämisen hankaluus ja se, että ruuhkavuosien arjessa ei aina vain jaksa pelata, vaikka kiinnostusta olisikin.
  • Keksi epätavallinen fantasiahahmo: Tästä löytyy ideoita seikkailijoiksi, jos pelinä on D&D tai jokin vastaava eeppisen fantasian seikkailumeininki.
  • Cyberpunk 2020:sta ensi vuonna: Aloitusviestissä kysyttiin, aikooko moni pelata ensi vuonna klassikoksi muodostunutta Cyberpunk 2020 -roolipeliä. Toki tämä monen harrastajan suunnitelmista löytyi, onhan kyseinen peli ollut monella pelipöydällä käytössä jo tänäkin vuonna.
Peli-intoa herättänyt Night Witches -peli kertoo venäläisistä naislentäjistä toisen maailmansodan aikaan. Kuva: The Reef

Pelit esittelynä ja materiaalina

Jos Facebook-keskustelut liikkuivat hivenen teoreettisemmalla tasolla, niin blogien puolelta löytyi ihan käytännön pelaamisesta ammentavia juttuja. Muutamissa blogauksissa tarjottiin ihan pelivalmista materiaalia, jota voi soveltaa omassa pelipöydässään hyväksi katsomallaan tavalla.

Videoblogien osalta löytyy mm. rupattelua taukojen hyödyllisyydestä roolipelaamiselle sekä keskustelua eläytymisen keinoista ja rajoista.

Videoblogit:

Tekstiblogit:

  • Juhana Pettersson luki ja esitteli uudet pelit Forbidden Lands, Blightburg, Terror of the Stratosfiend, Sinä vuonna 1918 ja skenaariot Waterdeep Dragon Heist, Peukaloisprinssi sekä vanhemmista peleistä Castle Falkenstein -roolipelin (1994). Näiden lisäksi Pettersson pohdiskeli pelisuunnittelua erottelemalla sääntökirjan sisältöä kovaan ja pehmeään suunnitteluun.
  • Mandy Morbidin oikeudenkäyntikulut: Jonas Mustonen kiinnitti huomiota Mandy Morbidin rahoituskampanjaan, jolla hän pyrkii keräämään varoja oikeudenkäyntikuluihin puolustautuakseen Zak Smithin herjaussyytöksiltä.
  • Haastattelussa Miska Fredman: Lokin Vera Schneider haastatteli pelisuunnittelija Miska Fredmania ja kyseli tämän ajankohtaisista projekteista, kotimaisen roolipeliskenen edistämisestä ja pelijulkaisuista.
  • Knights in the North: OSR-D&D-materiaaliin keskittyneeltä porukalta julkaistiin joulukuun aikana mm. ohjeita loitsujen suunnitteluun Dungeon Crawl Classics -peliin ja kirjanpitolomakkeet pelaajien ja pelinjohtajien saavutuksista. Knights in the North -kollektiivi pisti myös Patreon-sivun pystyyn toimintansa rahoittamiseksi.
  • Vitnessii, vätnessiin ja vilosofiaa: Krisse Tuominen kertoo, mitä roolipelejä hän on viime aikoina pelaillut ja kannustaa käyttämään kotimaista kirjastolaitosta roolipelitekstien tavoittamiseksi.
  • Pelisuunnittelun alkeita: Janne Kemppi on pelauttanut Call of Cthulhu -kauhupeliä Cryon peli-illoissa. Niinpä hän blogauksissaan esittelee kauhuskenaarion suunnittelun rakennetta ja tarjoaa peliraportin esimerkiksi siitä, miten skenaariosuunnittelu muuttuu käytännön pelinjohtamiseksi.
  • Kirjoittajana kolmen tarinan keskellä: Satu Kylmämetsä oli yksi Odysseus-larpin hahmonkirjoittajista. Kun larppi pelautettiin kolmesti lyhyen ajanjakson kuluessa, hän sai nähdä tekstinsä muuttuvan kolmeksi eri hahmotulkinnaksi. Artikkeli summaa Kylmämetsän ajatuksia tästä prosessista.
  • Alaikäisten osallistuminen K-18 -pelisisältöön: Tekstivetoista verkkoroolipelaamista käsittelevässä Hopeakettu-blogissa käytiin läpi vuoden 2018 kyselytuloksia. 87 vastaajasta 80 % on pelannut K-18 -tason seksiä ja väkivaltaa sisältäviä kohtauksia alaikäisenä. Heistä 10 % kertoi kokemuksen olleen ahdistava tai muutoin negatiivinen.
  • Teeman, mekaniikan ja tunnelman kolmikanta: Annika Saarto esittelee kymmenen lautapeliä, joissa säännöt ja nappulat tukevat pelin teemaa. Teema on yleensä se, joka herättelee mielikuvia ja luo tunnelmaa, joten moni roolipeleistä pitävä saattaa kaivata vahvaa teemaa myös lautapeleiltä. Jos tämä on tilanne omalla kohdalla, kannattaa epäilemättä katsastaa nämä pelisuositukset.
  • Limun ropellukset: Niklas Nylund nostaa esille OSR-D&D:n pelaamiseen tehtyä Dolmenwood-kampanjamateriaalia, jota jonkin verran saatavilla ilmaiseksi julkaisijan sivuilta. Toisessa blogauksessaan hän pohtii kestopisteiden soveltamista haavoina siten, että jokaisesta kestopistemenetyksestä pidetään erikseen kirjaa ja kolmannessa kertoi kuluneen vuoden roolipelikampanjoista.
  • Larppaaminen Japanissa: Laura Sirola kertoi Lokin artikkelissa japanilaisesta larppikulttuurista, jossa larppiskene on vasta syntymässä ja hahmottuu tässä vaiheessa jonkinlaiseksi pöytäroolipelaamisen jatkeeksi.
Uusi vuosi, uudet hahmot – Roolipelitiedotus toivottaa kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta 2020! Kuva: Pixabay / Esa Riutta

Be First to Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: