Coniraportti Tracon 2017:sta

Mikko Karttunen laati tänäkin vuonna raportin Tampereella järjestetystä Tracon-tapahtumasta. Karttunen vastasi tapahtumassa roolipelaamisen esittelytoiminnasta eli Peliä pyynnöstä -pisteestä, joten myös hänen raporttinsa keskittyy siihen.

Pelimusiikkia kolmella pianolla

Noin kaksi viikkoa sitten (8.-10.9.) Tampereella järjestettiin kahdestoista Tracon eli Tampereen roolipeli- ja animetapahtuma. Kolmipäiväisessä conissa oli tarjolla jälleen paljon animekulttuuria, mutta myös pelaamiseen keskittyvää ohjelmaa. Olin itse organisoimassa Peliä Pyynnöstä -kuviota eli alle tunnin mittaisia aloittelijaystävällisiä roolipelejä, joihin sisäänheitetään niin uusia kuin vanhojakin harrastajia.

Tapahtuma alkoi viime vuoden tapaan jo perjantaina kaikille avoimen Peliperjantain ohjelmalla. Teemana oli pelien estetiikka mm. musiikin, äänen ja grafiikan näkökulmista. En kasaamiselta ehtinyt tutustua perjantain puheohjelmaan, mutta illalla järjestettyyn pelimusiikkikonserttiin ehdin. Toinen Traconin tämän vuoden kunniavieraista oli 80-luvulla legendaarisimman työnsä tehnyt pelimusiikkivelho Chris Huelsbeck (ks. Traconin vierasesittely), ja illan konsertti esitteli miehen tuotantoa kolmelle pianolle sovitettuna.

Perjantain kasauksen jälkeen tuleva konsertti avasi tälläkin kertaa Traconin hienolla tavalla. Nautin musiikista ja tarinoista kappaleiden takana, vaikka en ollutkaan pelannut alkuperäisiä pelejä. Osa yleisöstä sai esityksestä vielä enemmän irti, mutta toisaalta osalle oli hienoinen pettymys, ettei ”kolmelle pianolle sovitettuna” tarkoittanutkaan, että kaikkia kolmea olisi soitettu yhtä aikaa. Ymmärtääkseni tämä johtui konsertissa käytetystä materiaalista: muutaman vuoden takaiset sovitukset oli tehty yhdelle pianolle eikä siis erikseen tätä konserttia varten.

Toinen Traconin kunniavieras oli Angel Leigh McCoy (ks. Traconin vierasesittely). Hän on toiminut jo pidemmän aikaa videopelipuolella, mutta työskenteli aikanaan myös mm. White Wolfilla eri pelien ja larppien parissa sekä Wizards of the Coastille firman ensimmäisenä naispuoleisena pelisuunnittelijana. Hänen ohjelmansa ei tosin ollut erityisen roolipelipainotteinen enkä niihin myöskään ehtinyt, mutta kuulin hyvää.

Viikonlopun työsarka

Lauantai pyörähti käyntiin minun osaltani samaan aikaan kuin conikin eli kymmeneltä, kun Peliä Pyynnöstä -piste avautui viimeistelylle ja ohjeistuksille. Ensimmäinen peli käynnistyi klo 10:40, ja sen jälkeen meidän sisäänheittäjät – minä mukaan luettuna – ehtivät hengähtää seuraavan kerran vasta puoli viiden tienoilla. Meillä oli aiempaa enemmän pelinjohtajia ja se näkyi tietysti myös sisäänheittäjien työn lisääntymisenä. Tästä huolimatta suurin osa pelikapasiteetista oli käytössä ja keskimäärin vain yksi pöytä tarvitsi koko ajan uusia pelaajia.

Uutta roolipelihuoneella oli tällä kertaa BattleTech, joille meidän sisäänheittäjät myös etsivät pelaajia. Heksasotapelinä BattleTech olisi ehkä kuulunut lautapelipuolelle, joka tänä vuonna oli eri paikassa kuin roolipelit, mutta tilatoiveiden vuoksi päätimme sijoittaa BattleTechin roolipelihuoneelle ja hankkia heille myös pelaajia sisäänheiton kautta.

Tämä yhteiselo toimi varsin hyvin, etenkin kun BattleTech onnistui nappamaan itsekin pelaajia silloin kun olimme kiireisenä etsimässä pelaajia roolipeleille. Osaltaan tähän varmasti vaikutti heidän viimeisen päälle hiottu pelipisteensä, jossa oli karttojen ja brieffaustaulujen lisäksi Advanced Imaging -laitteisto, joka piirsi videotykillä heksakartan päälle laser-osoittimella manipuloitavan korostusvalon (jos käsitin oikein). Kannattaa käydä kurkkaamassa nämä vehkeet, jos sattuu tulemaan jossain conissa vastaan.

Lauantain muusta tarjonnasta minulla ei ole hyvää käsitystä muutamaa pitkälle yltänyttä jonoa lukuunottamatta, koska tein hommia Peliä Pyynnöstä -alueella iltaan asti. Meidän pisteellä pöhinää ja energiaa ainakin riitti.

Sunnuntai ratsasti lauantaina tehdyn markkinoinnin voimalla, kun useampi aiemmin kiireinen conikävijä palasi roolipelihuoneelle etsimään tekemistä. Pelipöydät olivat täynnä ja sisäänheittäjätkin ehtivät välillä hengähtää. Pari pelinjohtajaa tosin napattiin vuorojen ulkopuoleltakin vetämään peliä, mikä ei Traconissa ole mitenkään harvinaista.

Palkitsevimpia hetkiä olivat juuri nämä takaisin pelipaikalle palaavat aloittelijat, jotka kyselivät ”pääsisikö nyt kokeilemaan sitä yhtä pelaamista?” (siis pöytäroolipelaamista) ja ”onko täällä tänäkin vuonna se peli jossa piirretään ruutupaperille maailmaa ja tutkitaan sitä?” (vanhan koulukunnan Dungeons & Dragons). Osalle kävijöistä Traconin roolipelitarjonta on muodostunut osaksi oleellista conikokemusta, vaikka he eivät selvästikään roolipelaa conin ulkopuolella.

Kasvua kokemuksen suomalla varmuudella

Merkittävämpiä kriisejä ei conissa sattunut koko viikonloppuna. Tracon pyöri tasaisesti kokemuksen tuomalla varmuudella. Osa ohjelmasta (mm. cosplay- ja AMV-kilpailu sekä musiikkiohjelmat) veti väkeä jonoksi asti, mutta Tracon on silti pääasiassa hengausconi. Tämä toki sopii meille roolipelipuolella: vapaita pelaajia löytyy kunhan uskaltaa kysyä. Myyntipöytäsali ei tarjonnut yllätyksiä ja kirpputorinkin suurin yllättäjä oli edelleen kasvava suosio. Kirpputori oli jonotukseen asti täynnä pitkälle lauantai-iltapäivään, mutta ei tosin roolipelitavarasta (yhteensä n. 19000 etukäteen rekisteröityä myyntituotetta, joista kaikkia ei onneksi tuotu paikalle).

Mitä Peliä Pyynnöstä -toimintaan tulee, tässä vähän tilastoja miten meidän ennätyksellisen suuri porukkamme toimi viime vuoteen verrattuna (ensin luku tältä vuodelta, sitten suluissa viime vuoden luku):

• Työvoimaa: 21 henkeä (15)
• Pelikertoja: 79 kpl (62)
• Eri pelejä/skenaarioita: 27 kpl (12)
• Pelaajia kaikissa pöydissä yhteensä: 341 henkeä (266)
• Yksittäisen pelin keston keskiarvo: 55 minuuttia
• Pelaajamäärän keskiarvo peliä kohden: 3,8 henkeä
• Pelaajia yhtä työntekijää kohden: 16,2 (17,7)
• Pelikertoja yhtä työntekijää kohden: 3,7 (4,1)

Resurssien kohdistaminen tulee yhä tärkeämmäksi isolla työvoimalla ja Traconin pelaajien maksimikapasiteetti alkaa hiljalleen löytyä. En kuitenkaan koe, että meillä olisi tänä vuonna ollut liian monta pelinjohtajaa töissä.

Viikonlopun aikana saatiin muuten pelattua myös neljä peliä pesunkestävää freeformia: hentaita dubattiin kolmessa peluutuksessa romanttisessa Sexcraft -komediassa ja kerran pelattiin myös So Mom I Made This Sex Tape -skenaario, jossa eri sukupolvien feministit väittelivät seksistä, pornosta ja feminismin olemuksesta.

Yleisesti ottaen Traconista pidettiin. Hienojen cossien määrä yllätti meidän työvoiman ensikertalaiset ja kaikilla tuntui olevan hyvä meno koko viikonlopun. Tracon on coni, jota tekee mielellään, vaikka pääpaino ei olekaan roolipeleissä. Seuraavaksi sitten jännittämään ehtiikö Tracon Hitpoint kasaan kevääksi vai tuleeko väliin vielä yksi emä-Tracon ensi syksynä.