Haastattelussa: Kristel Nyberg

Roolipelitiedotuksessa on perinteisesti haastateltu pelisuunnittelijoita, jotka ovat hiljattain julkaisseet jonkin roolipeliteoksen. Tällä kertaa vuorossa on Kristel Nyberg, joka kirjoitti viime Ropeconissa julkaistun Praedor-lähdeteoksen Kielletyn rakkauden kirja.

Millainen on oma roolipeliharrastushistoriasi?

Olen aloittanut roolipelaamisen (nuorella) aikuisella iällä noin 20 vuotta sitten. Kurssikaverini yliopistolla kertoi eräällä graduseminaarikerralla Jerusalem-larpista, jota oli silloin tekemässä. Siihen ei enää mahtunut mukaan, mutta hän kutsui vierailemaan pöytäpelissä silloin vetämässään Changeling – The Dreaming -kampanjassa. Sille tielleni jäin. Ihan ensimmäiseksi tutustuin White Wolf -firman Changeling ja Werewolf -peleihin, mutta hyvin pian myös ihan kotimaiseen Praedoriin. Lähimpänä sydäntä olivat silloin ja ovat edelleen säännöttömät tai hyvin kevyillä säännöillä toimivat urbaanifantsu-homebrewt.

Pelikaverit löytyivät alun perin Alter Egon eli Helsingin yliopiston roolipeliseuran kautta, ja nykyään edelleen enimmäkseen siitä poikineen laajan kaveripiirin parista.

Melkein saman tien kun aloin pelata, kiinnostuin myös pelinjohtamisesta, ja harrastus on aika kivasti tasapainottunut molemmille puolille pelipöytää. Niin, ja melko pian pääsin kyllä larppaamisenkin makuun, vaikka siihen Jerusalem-peliin en päässytkään.

Miksi päätit kirjoittaa roolipelilähdeteoksen?

Kaikki johtuu huijarisyndroomasta. Minua pyydettiin Ropeconiin puhumaan paneelissa, joka käsitteli naisia pelialalla, koska pöytäroolipelipuolelta puuttui puhuja, enkä kokenut, että kehtaan mennä sinne ilman mitään meriittejä. Niinpä puhuin Vuorelan Villelle mahdollisuudesta kirjoittaa Kielletyn rakkauden kirja, ja saatoin siis sitten paneelissa sanoa, että minulla on kustannussopimus roolipelilisäosasta.

Rehellisyyden nimissä on toki mainittava, että jotain tämän sukuista ajatusta oli palloteltu jo aiemminkin, mutta viimeinen kimmoke tuli kyllä tuli nimenomaan mainitusta paneelista. En tiedä, olisinko koskaan saanut aikaiseksi aloittaa ilman sitä.

Yksi syy Kielletyn rakkauden kirjan kirjoittamiseen on myös se, että paneelipyynnön johdosta tuli kiinnitettyä huomiota siihen, kuinka miesvaltaista roolipelijulkaiseminen meillä täällä Suomen skenessä on. Olen taustaltani roolipelaajan lisäksi tietokirjailija, joten roolipelilisäosan kirjoittaminen minulle hyvin tuttuun pelimaailmaan ei ollut ihan hirveän pitkällä oman mukavuusalueen ulkopuolella.

Mistä ammensit ideoita aviosuhteista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä? Oliko mielessäsi esimerkiksi jokin tietty historiallinen kulttuuri tai fiktiivinen teos?

Olen pimeässä menneisyydessäni teologina kirjoittanut gradun ja puoli väitöskirjaa prostituutiosta Uuden testamentin maailmassa. Minulla on siis kotona hyllymetreittäin materiaalia esimerkiksi roomalaisesta ja kreikkalaisesta avioliittolainsäädännöstä ajanlaskun alun tietämillä, ja osin lähdin näistä liikkeelle. Jonkin verran taustalla on tietenkin myös Euroopan historiaa tätä myöhäisemmiltä vuosisadoilta.

Minua on ylipäätään aina kiinnostanut historiassa enemmän tavallisten ihmisten arkinen elämä kuin sodasta sotaan kulkeva poliittinen historia. Asia, jota yritin kovasti painottaa oli se, että meidän yhteiskuntamme individualistinen ajattelutapa on hyvin tuore keksintö. Historiallisesti ihminen on pitkälti ollut ensin osa perhettään, sukuaan ja yhteisöään, ja vasta sitten yksilö.

Kaikessa oli johtotähtenä se, miten kuvailemani sopii Praedorin maailmaan. Minulla on ollut etuoikeus pelata vuosia Ville Vuorelan kampanjoissa, joten minulle on tullut tutuksi se, millaisella logiikalla Jaconia toimii.

Oliko sinulla jonkinlaista esikuvaa tai mallia siitä, millainen roolipelilähdeteoksen pitäisi olla ja jonka mukaisesti suunnittelit Kielletyn rakkauden kirjan?

Olin toki lukenut aiemmat Praedor-lisäteokset, mutta on myönnettävä, että ajattelin kirjaa enemmän tietokirjailijan näkökulmasta. Asioita piti käsitellä sellaisessa jäljestyksessä, että ne toivottavasti ovat lukijalle loogisia. Esimerkiksi avioliiton ulkopuolisista suhteista ei ollut mieltä kirjoittaa, ennen kuin lukijalle oli avattu sitä, miten avioliitto käsitetään Jaconiassa.

Koitin koko ajan pitää mielessä sen, miten kirjaa voisi käyttää lähdemateriaalina omiin seikkailuihin. Sinne tänne on koottu pieniä juonikoukkuja, jotka toivottavasti antavat kirjan lukijoille myös lisää ideoita siitä, mitä kaikkea näistä taustoista voi ammentaa.

Lähdeteoksesi sisältää paljon uutta tietoa Jaconiasta. Kävittekö Ville Vuorelan ja Petri Hiltusen kanssa keskusteluita siitä, mitä Jaconiasta saa kertoa?

En varsinaisesti, mutta kuten yllä mainittiin, olen vuosia roolipelannut Villen pelinjohtamissa Praedor-peleissä. Minulle on siis muodostunut hyvä kuva siitä, kuinka hän näkee pelimaailman. Joissain yksityiskohdissa olen varmistellut Villeltä asioita – esimerkiksi oikeuslaitoksen toiminnasta kävimme keskusteluja.

Petri oli mukana kuvioissa oikeastaan heti alusta lähtien, kun laitoin hänelle ja Villelle tiedoksi alustavan hahmotelmani sisällysluetteloksi. Ilokseni hän myös tarttui useisiin kuvitustoiveisiini.

Mitään sisältöjä minun ei tarvinnut muuttaa, mutta toisaalta pysyttelin tällä erää esimerkiksi kokonaan erossa velhojen tavoista, enkä ryhtynyt spekuloimaan kuningatar Liala Madan jälkeläisillä.

Roolipelisuunnittelu, kuten kirjoitustyöt muutoinkin, on usein yksinäistä työtä. Oliko sinulla apuvoimia, jotka kommentoivat käsikirjoitusta, pelitestasivat ideoitasi tai muutoin tukivat pelisuunnitteluprosessia?

Ville oli jatkuvasti tukena koko suunnitteluprosessin ajan, eli hänen puoleensa saattoi kyllä joka kerta kääntyä kun tuli jotain haasteita vastaan. Hänen kanssaan tuli myös pohdittua paljon nimenomaan pelillistä puolta roolipelilisäosassa. Lisäksi kotoa löytyi paitsi henkistä tukea, myös apua oikolukuun, mistä olen hyvin kiitollinen.

Suuri apu kirjoitustyön aikana oli Praedor -Facebook-ryhmä, jonka kautta sain paljon tukea ja ideoita! Sinne liitin pitkin kirjoitusprosessia lainauksia tulevasta tekstistä, ja sain usein vastaukseksi mainioita kysymyksiä, jotka auttoivat eteenpäin.

Lisäksi täytyy erityisesti kiittää Suomen tietokirjailijat ry:tä, joka rohkeasti myönsi minulle pienen apurahan sellaisen kirjallisuuden tekemiseen, joka ei oikein istu perinteisen tietokirjan eikä myöskään perinteisen fiktion lokeroon.

Mikä roolipeliteoksen tekemisessä oli vaikein osuus?

Kaikkein vaikeimpia olivat kyllä ne epäilyksen hetket, joille yksin työskentely altistaa. Kirjan kirjoittamisessa tulee aina se kohta, jossa mikään ei tunnu etenevän ja kaikki oma teksti näyttää umpisurkealta. Myös oma työskentelytapani vaikuttaa – olen hidas kirjoittaja ja teen hyvin valmista tekstiä, jolloin välillä saattoi kulua päiviä tai viikkoja jolloin tuntui siltä, että mitään ei tapahdu. Moni kirjoittaja käy tekstiä kehittävät ajatusprosessit paperilla, mutta minä en valitettavasti koskaan ole oppinut sitä. Tällaisessa työskentelytavassa suuri osa työstä on näkymätöntä, koska tekstisisältöjen työversiot ovat päässä eivätkä missään konkreettisesti näkyvillä.

Kielletyn rakkauden kirja poikkeaa sekä aiheeltaan että lähestymistavaltaan aiemmista Praedor-lähdeteoksista. Miten toivot Kielletyn rakkauden kirjan vaikuttavan Praedor-roolipelin pelaamiseen?

Toivon, että kirjan tuomat lisätiedot maailmasta ja kulttuurista avaavat peleihin uudenlaisia sisältöjä. Jaconia on itselle muodostunut nimenomaan Villen kuvailujen kautta hyvin eläväksi ja hengittäväksi, monipuoliseksi maailmaksi. Haluaisin voida välittää jotain tästä myös muille Praedorin pelaajille.

Olen vuosien varrella kiinnittänyt huomiota siihen, että Praedorin pulp-fantasia näyttää esimerkiksi Ropecon-esitelmien perusteella houkuttelevan pääasiassa miehiä pelipöydän ääreen. Peli on kirjoitettu lähes 20 vuotta sitten, ja maailma on kuvattu silloin hyvin vahvasti miesnäkökulmasta. Olisi hienoa, jos tämä kirja valottaisi pelimaailmaa myös muiden kuin miesten näkökulmasta, ja kenties houkuttelisi käsittelemään uudenlaisia teemoja.

Teoksesi julkaistiin Ropeconissa (ks. julkaisuluento). Millaista palautetta olet työstäsi saanut näiden muutaman kuukauden aikana?

Vastaanotto on ollut kiittävää, mikä tietysti ilahduttaa minua. Paras palaute on oikeastaan ollut se, että vaikka Kielletyn rakkauden kirja on kirjoitettu Jaconiaa ajatellen, niin sen sisältöjä voisi hyvin käyttää myös monen muun roolipelin taustamateriaalina. En missään vaiheessa ajatellut kirjoittavani yleispätevää teosta, mutta olisi kyllä ilahduttavaa kuulla, jos kirja poikisi ideoita myös muihin roolipeleihin!

Kielletyn rakkauden kirja on ensimmäinen roolipeliteoksesi. Millaisia suunnitelmia sinulla on jatkon kannalta?

Tällä hetkellä minulla on itse asiassa projektina aktivoitua pelinjohtamisen saralla ja tutustua samalla erilaisiin pien- ja indie-peleihin sekä vapaasti käytettäviin sääntöjärjestelmiin. Kun oma ensikosketus roolipeleihin tuli White Wolfin massiivisten kovakantisten ja kiiltäväpaperisten roolipelikirjojen ja mutkikkaiden sääntöjen muodossa, kummittelevat ne odotukset aina taustalla – siitä huolimatta, että kevyt indie on enemmän oma lajini.

Tavoitteena on ehdottomasti jossain vaiheessa saada omia peli-ideoita työstettyä julkaisuiksi saakka, mutta se vaatii jonkin verran taustatyötä. Sanoisin, että toivon saavani jotain pelitestattavaa aikaiseksi ensi vuoden Ropeconiin mennessä.