Roolipelivuosi 2018

Ruodin tuttuun tapaan viime vuoden roolipelikulttuuriset käänteet sekä Suomesta että kansainvälisiltä kentiltä. Artikkeliin sisältyvät myös listat julkaistuista kotimaisista roolipeleistä ja tapahtumista.

Roolipelit näkyvillä museossa

Viime vuoden tärkein roolipelikulttuurinen tapahtuma kotimaassamme oli epäilemättä Tampereella sijaitsevassa Pelimuseossa järjestetty Astuit ansaan -roolipelinäyttely. Esillä oli runsaasti erilaisia kotimaisia roolipelijulkaisuja kolmen vuosikymmenen ajalta. Lisäksi näkyvillä oli muita roolipelaajien muistiinpanoja, kuten hahmolomakkeita ja karttoja. Syvemmälle harrastajien sielunelämään pääsi sukeltamaan erilaisten roolipeliharrastajien ja -skeneaktiivien lyhyiden esittelyiden avulla.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun roolipelit olivat tässä laajuudessa esillä. Tiettävästi ulkomaillakaan ei ole nähty samanlaista vain pöytäroolipeleihin keskittynyttä näyttelyä. Tämän mahdollisti tietysti osaltaan se, että kotimainen skene on ollut vuosikymmenestä toiseen kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen tuottelias. Astuit ansaan -näyttelyn materiaali on tallessa Pelimuseon arkistoissa, joten täysin saavuttamattomissa se ei ole näin näyttelyajan päättymisen jälkeen.

Näyttelystä uutisoitiin sekä Yleisradion uutisissa että Helsingin Sanomissa. Molemmissa yhteyksissä huomio keskittyi siihen, paljonko roolipeliharrastajia tänä päivänä maastamme löytyy. Luvut ilmeisesti napattiin Pelaajabarometrin tuloksista (sarjan tuorein julkaisu löytyy tästä), joiden pohjalta esitettiin, että aktiivisia eli vähintään kerran kuukaudessa pöytäroolipelejä pelaavia harrastajia olisi maassamme 80 000 henkeä. Harvemmin pelaavia olisi vielä enemmän (ks. artikkeli lukujen taustasta). Tieto otettiin Roolipelaajien Suomi -ryhmässä vastaan huomattavalla skeptisyydellä, kun epäiltiin sitä, missä määrin Pelaajabarometrin tilastollisia tuloksia voi yleistää koko väestöä koskeviksi.

Näyttelyn yhteydessä julkaistiin artikkelikokoelma Seikkailuja ja sankareita. Siinä käsitellään mm. kotimaisten roolipelien julkaisuhistoriaa sekä Fantasiapelien ja Ropecon-tapahtuman pitkää taivalta. Tarkemmin kyseistä teoksesta voi lukea Heidi Säynevirran tai Ville Yli-Knuuttilan kirjoittamista arvioista.

Roolipelaamisen monimuotoisuus puhuttaa

Pelaajabarometri ei ollut ainoa, jonka luvuista yritettiin päätellä jotain kotimaisen roolipelikulttuurin laadusta. Kevään mittaan Roolipelaajien Suomi -ryhmässä toteutettiin pari kyselytutkimusta, joiden perusteella harrastuspiiristämme piirtyy varsin sirpaleinen kuva (ks. Näitä pelejä skenessämme pelataan, osa 2/2). Eri harrastajat pelaavat eri pelejä, ja vaikka Dungeons & Dragons onkin selvästi suosituin, löytyy kuitenkin vankka osuus harrastajista, jotka eivät ole sitä ainakaan viime aikoina pelanneet. Omatekoiset ja julkaisemattomat pelit pitävät myös pintansa, eli skeneemme näyttää edelleen kuuluvan vahva tee-se-itse -meininki.

Viimeistään vuonna 2018 Roolipelaajien Suomi -Facebook-ryhmä paalutti asemansa skenen keskustelupaikkana. Muut vanhemmat foorumit ovat hiljentyneet yksitellen, eikä viime vuonna keskusteluista huolimatta katsottu aiheelliseksi perustaa mitään uutta niiden tilalle. Roolipelaajien Suomi -ryhmä jäsenmäärän kasvu hidastui viime vuonna tuntuvasti, mutta silti yli 3500 jäsenen ryhmä lienee suurin, mitä skenessämme on koskaan ollut.

Tästä johtuen on hyvä pitää silmällä sitä, mistä Roolipelaajien Suomi -ryhmässä varsinaisesti puhutaan. Vaikka kaikki jäsenet eivät keskusteluun osallistukaan, Facebookin toimintaperiaatteiden vuoksi kommentoiduimmat keskusteluketjut saavat eniten näkyvyyttä. Aiempina vuosina suosituimmat ketjut ovat olleet neuvojen tai pelisuositusten kysymistä ja vaikka ne ovat pitäneet pintansa, viime vuonna keskusteluissa tuotiin esille myös monenlaisia pelikokemuksia. Nämä saattoivat koskea pelaajien tai pelityylien erilaisuutta. Vaikka keskustelu tavallisesti jäi kokemusten jakamisen tasolle, vahvisti se kuitenkin kuvaa kotimaisen roolipelikulttuurin rikkaasta monimuotoisuudesta. Monessa keskustelussa oli myös selkeä moraalisen kannanoton sävy, josta tarkemmin kansainvälisen skenen käänteitä läpikäydessäni.

Vuonna 2018 nähtiin myös muutaman videoblogin tai podcastin nouseminen perinteisten kirjallisten blogien rinnalle. Tuomas Kuusniemen Ropehiiren kolo ja Mikko Iivosen luotsaama Level 20 Podcast tuottivat vuoden aikana tuntikaupalla kuunneltavaa roolipelaamisesta. Joni Heinosen Ropetupa on toiminut jo vuosien ajan, mutta viime vuosi oli hänellekin aiempaa tuotteliaampi. Ropetupaan kannattaa suunnata ennen muuta peliarvosteluja kuullakseen.

Larppikulttuurin osalta vuoden 2018 ilmiö näyttäisi roolipeliblogi Lokin reportaasien perusteella olevan larppaaminen lasten kanssa (ks. Lapset osana larppia sekä Jännitystä, muodonmuutoksia ja ankeuttajia). Moni pitkäaikainen larppaaja on sen ikäinen, että kotoa löytyy jälkikasvua, joten heidän ottaminen mukaan peliin tai pelin järjestäminen heille ja heidän kavereilleen on ymmärrettävä kehityssuunta. Kuvausten perusteella pelaaminen onnistuu lapsilta hyvinkin luontevasti, joten kyse ei ole vain lasten viihdyttämisestä, vaan lasten ja aikuisten yhteisestä hauskanpidosta.

Videokuvaa ja moraalisia kannanottoja

Kansainvälisessä skenessä eli käytännössä Yhdysvaltojen roolipelipiireissä Dungeons & Dragons -pelin suosio kohoaa aina vain uusiin sfääreihin. D&D:n nykyinen viides laitos julkaistiin jo vuonna 2014, mutta Wizards of the Coast -firman mukaan pelin tuotto on parantunut vuosi vuodelta sillä tahdilla, että D&D teki kaikkien aikojen parhaan tuloksensa vuonna 2017. (Sivumennen todettakoon kuitenkin, että roolipelihistorioitsija Shannon Appelcline epäilee 1980-luvun menestyksen jäävän tuon vertailun ulkopuolelle, koska D&D kuului tuolloin Wizards of the Coastin sijaan TSR-firmalle.)

Kaikki myöntävät, että moiset luvut eivät olisi mahdollisia ilman pelaamisen suoratoistamista eli striimausta. SyfyWire-verkkosivun uutisen mukaan vuonna 2017 D&D-pelaamisen striimaajia oli yli 7500 henkeä ja yksinomaan Twitch-palvelun kautta katsojia oli yhdeksän miljoonaa ihmistä. Peliohjelman suosiosta todistaa sekin, että roolipelaamisen joukkorahoitusprojektien uusi ennätys 2,1 miljoonaa dollaria kirjattiin Matt Colvillelle (ks. kampanjasivu), joka keräsi valuuttaa nimenomaan seuraavan striimattavan kampanjansa studion rakentamiseen. Diana Jones -palkinnon raati oli jälleen ajan tasalla ojentaessaan palkintonsa Actual Play -liikkeelle eli nimenomaan tälle pelaamisen tekemiselle näkyväksi verkkoyhteyksien avulla.

Toinen merkittävä ilmiö koski moraalisten kannanottojen vaikutusta roolipelikulttuuriin. White Wolf -firma sulautettiin emoyhtiöönsä sen jälkeen, kun Vampire-roolipelin tuore laitos oli kerännyt huonoa mainetta epäsovinnaisilla fiktiokuvauksillaan (ks. artikkeli aiheesta). Appelcline puolestaan tiesi kertoa, että OSR-skenessä on aiheutunut lukuisia kiistoja ja tekijöiden poistumisia samankaltaisilla perusteluilla. Suuri yleisö näyttää odottavan peleiltään ja ehkä ennen muuta pelintekijöiltä kunnioittavaa suhtautumista erilaisia vähemmistöjä kohtaan. Suomessakin pari blogaajaa kertoi pistävänsä tietyt pelit boikottiin niiden tekijöihin liitettyjen epäilyjen vuoksi ja muutamissa Roolipelaajien Suomi -ryhmän keskusteluissa otettiin kantaa siihen, miten vähemmistöihin pitäisi suhtautua pelipöydissä.

Shannon Appelcline noteerasi omassa vuoden 2018 yhteenvedossaan joukkorahoituskentän muutokset. Yhä useampi projekti on saavuttanut huipputuloksen tällä rahoitusmallilla, mutta samaan aikaan muutamat parhaita tuloksia tahkonneet firmat ovat joutuneet pidemmällä tähtäimellä taloudellisiin vaikeuksiin. Toinen ongelma on projektien viivästyminen, mikä ainakin osittain johtuu kampanjoiden lisätavoitteiden paisumisesta kampanjan saaman suosion myötä. Maksava yleisö on siis ottanut joukkorahoituksen omakseen, mutta tekijöillä on vielä tiettyjä haasteita voitettavanaan.

Pelit, tapahtumat ja palkinnot

Listasin viime vuoden alussa pelijulkaisut, joiden piti olla tulossa vuoden 2018 aikana. Näistä 15 pelistä alle puolet lopulta toteutui, mutta silti kotimaisten julkaisujen kokonaismäärä pysyi korkealla tasolla. Tämä kertoo siitä, että pelien julkaisemisesta ei yleensä mainostella etukäteen, vaan vasta ilmestymisen jälkeen. Harrastajan kannalta tämä tarkoittaa, että koko ajan on syytä seurata skeneä, etteivät pienpainoksena julkaistavat pelit mene kokonaan sivu suun.

Vuonna 2018 julkaistut uudet pelit (tarkemmat esittelyt kotimaisten roolipelien alisivulta):

• Löytöretkeilijän opas (Miska Fredman, Ironspine): scifi-fantasiaroolipeli Astraterran uusittu toinen laitos
• Misfortune (PDF) (Teemu Pennana, Artificier Games): universaalipeli hahmojen persoonallisesta kasvusta vaikeuksien kautta voittoon
• The Quick (PDF) (Ville Takala, Myrrysmiehet): nordic noir -peli rikosetsivistä

Vuonna 2018 julkaistut skenaariot ja lähdemateriaali:

• Eldritch Cock (James Raggi, Lamentations of the Flame Princess): lähdeteos Lamentations of the Flame Princess -peliin
• Frostbitten & Mutilated (Zak Smith, Lamentations of the Flame Princess): lähdeteos Lamentations of the Flame Princess -peliin
• Going Through Forbidden Otherworlds (PDF) (Zzarchov Kowolski, Lamentations of the Flame Princess): seikkailu Lamentations of the Flame Princess -peliin
• Hautakumpujen aave (PDF) (Jukka Sorsa, Myrrysmiehet): miniseikkailu Hood-roolipeliin
• Heart of Dreams (PDF) (Lauri Maijala & Aki Vainio): asetelma Fiasco-peliin
• Isoeno Australiasta (Matti Järvinen, Nysalor-kustannus): kauhuskenaario Svenska Kulter -roolipeliin
• Kylmä tuuli Sartarin yllä #4 (Matti Järvinen, Kalikos-seura): fantasiamaailma Gloranthaan keskittyvä lehti
• Peukaloisprinssi (Mike Pohjola, Tornado): seikkailu Myrskyn sankarit -peliin
• Sounds of the Mushroom Kingdom (PDF) (James Raggi, Lamentations of the Flame Princess): lähdeteos Lamentations of the Flame Princess -peliin
• The Beseeching Parliament (Pekka Rihko, Floodhold Publishing): seikkailu OSR-D&D:lle
• The Broken Knight (Miska Fredman, Ironspine): scifiseikkailu Fate-pelille
• The Museum of Living Arts (Miihkali Tuominen, D-oom Products): seikkailu OSR-D&D:lle
• The Punchline (Zzarchov Kowolski, Lamentations of the Flame Princess): seikkailu Lamentations of the Flame Princess -peliin
• Thieves of Earfell (Miska Fredman, Ironspine): seikkailu D&D:n 5. laitokselle
• Varjojen kirja (Ville Vuorela, Burger Games): lähdeteos Praedor-roolipeliin

Vuonna 2018 julkaistut muut roolipelaamista käsittelevät teokset:

• Aloittelevan pelinjohtajan opas (Jukka Sorsa, Myrrysmiehet): pelinjohtamisen perusteita käsittelevä lyhyt teos
• Seikkailuja ja sankareita (Jaakko Stenros & Jukka Särkijärvi, Tampereen museoiden julkaisuja 153): artikkelikokoelma, jossa eri kirjoittajat kertovat omasta harrastushistoriastaan tai kronikoivat skenen tärkeiden instituutioiden historiaa (mm. Fantasiapelit ja Ropecon)

Näiden lisäksi mainittakoon Wille Ruotsalaisen Ihmettele-lehden verkkosivuille kirjoittamat lukuisat Roudan maa -peliin tehdyt seikkailut.

Roolipelitapahtumien osalta vuosi 2018 oli vilkasta aikaa. Kokonaan uutena tapahtumana järjestettiin Pelimuseon roolipelinäyttelyn yhteyteen kotimaista roolipelikulttuuria käsittelevä Museocon (ks. Moreenimedian raportti). Lisäksi Alfacon ja Wähäcon järjestettiin toista kertaa, mikä osoittaa, että nekin ovat matkalla conikalenterin vakiintuneiksi osiksi; molemmista kun on tänä vuonna tulossa kolmannet järjestämiskerrat.

Vuonna 2018 järjestetyt roolipelitapahtumat:

• Peliviikonloppu Sauvossa (Todellisuuspakolaiset) 2.-4.2.
• Alfacon Mikkelissä (Suomen roolipeliseura) 16.-18.2.
• TalviMaracon Oulussa (Cryo) 2.-4.3.
• Valocon Jyväskylässä 30.3.-1.4.
• Hypecon Hyvinkäällä 16.6.
• Ropecon Helsingissä 27.-29.7.
• Tracon Tampereella 7.-9.9.
• Maracon Oulussa (Cryo) 19.-21.10.
• Jokicon Joensuussa (Joensuu Board Gamers) 19.-21.10.
• X-Con Mikkelissä (Illusia) 26.-28.10.
• Peliviikonloppu Sauvossa (Todellisuuspakolaiset) 2.-4.11.
• Museocon Tampereella 4.11.
• Wähäcon Muuramessa 16.-18.11.
• ESRSPY:n juhlaleiri Kouvolassa 16.-18.11.
• Larpintekijöiden residenssi Parkanossa 30.11.-2.12.

Nostan vielä lopuksi esille palkitut henkilöt tai pelit, koska palkinnot merkitsevät laajempaa skenen arvostusta. Palkintojen kirjo on laaja, mutta koska niitä ei kotimaisessa ei-elektronisessa pelikulttuurissa kuitenkaan montaa jaeta, laitan ne kaikki samaan listaan.

Vuonna 2018 palkitut ei-elektronisen pelaamisen toimijat:

• Proteus – Sotakarjujen synty -larppi: Lankka-palkinnot lavastuksesta, käytännönjärjestelyistä, sivuhahmoroolisuorituksesta ja vuoden livepelistä (ks. artikkeli Lankka-palkinnoista)
• Veli veljeä vastaan 1918 -lautapeli: Pelaajien valinta -palkinnon vuoden harrastajapelikategorian voittaja
• Suomen roolipeliseura: Vuoden peliteko -palkinnon voittaja
• Juhana Pettersson: Kultainen lohikäärme -palkinnon saaja

Ennusteiden osuvuudesta

Kirjoitin viime vuoden alussa odotuksia vuoden 2018 varalle, ja ne toteutuivat yllättävänkin hyvin. Pieleen meni oikeastaan vain veikkaus siitä, että retrobuumi alkaisi jo väistyä. Vaikka menestyneimpien joukkorahoituskampanjoiden listalla vanhojen pelien uudet versiot eivät enää ole hallitsevassa asemassa, ilmestyi viime vuonna kuitenkin tuoreet laitokset RuneQuest, Vampire, Warhammer Fantasy RPG ja Legend of the Five Rings -peleistä. Lisenssipelejä nähtäneen enemmän vasta tämän vuoden puolella (ks. EnWorld-sivuston odotetuimmat pelit), jos julkaisuaikataulut pitävät kutinsa.

Mainitsen vielä erikseen D&D:n 5. laitoksen lisenssipelien ilmestymisestä, koska tämä koskee myös kotimaan skeneä. Slayer’s Frontier -peli oli tarkoitus julkaista jo viime vuonna, mutta se lykkääntyi ainakin tämän vuoden puolelle. Kesällä sopii odotella joukkorahoituksessa menestynyttä World of Alessia -peliä ja työn alla on myös Legendoja & Lohikäärmeitä -peli.

Ennusteiden laatiminen tämän vuoden varalle on hankalampaa. Pathfinder -pelin toisen laitoksen saama vastaanotto on mielenkiintoinen, mutta näinköhän se pystyy pistämään kampoihin D&D:n jättimenestykselle? Kansainvälinen politiikka puolestaan voi näytellä yllättävää roolia, sillä brittiläiset roolipelifirmat Modiphius ja Cubicle 7 saattavat joutua kärsimään Iso-Britannian EU-eron seurauksista.