Näitä roolipelejä skenessämme pelataan, osa 2/2

Esittelin syyskuussa Joonas Laakson keräämän kyselyaineiston tuloksia, joista kävi ilmi, mitä roolipelejä skenessämme pelataan eniten.

Olen aikaisemmin tutkinut samaa asiaa toisentyyppisissä kyselyissä (ks. artikkeli), joten koitan nyt yhdistää näitä tietoja toisiinsa. Aikaisempien tulosten kuva siis hieman tarkentuu, vaikka edelleen kyse on likiarvoista.

Datan yhteensopivuudesta

Kysyin Roolipelaajien Suomi -Facebook-ryhmässä, mitä roolipeliä väki on viimeksi pelannut. Toteutin tällaisen kyselyn heinäkuussa 2017, tammikuussa 2018 ja kesäkuussa 2018. Joonas Laakso puolestaan kyseli samassa ryhmässä, mitä kaikkia roolipelejä vastaajat ovat pelanneet viimeisen kahdentoista kuukauden aikana (ks. kyselylomake), alkaen maaliskuusta 2017 ja päättyen maaliskuuhun 2018.

Kysely	Vastaajia	Eri pelejä
Viimeisin peli, 7/2017	431	57
Viimeisin peli, 1/2018	434	74
Viimeisin peli, 6/2018	492	70
Viimeisen vuoden aikana	262	176

Molempien kyselyiden ajanjakso on siis suunnilleen sama, vuoden 2017 kesästä tämän vuoden kesään. Aineisto on myös koottu samasta ryhmästä, vaikka otokset ovatkin erillisiä. Kysymykset sen sijaan ovat erilaisia (viimeisin peli vs. kaikki pelatut pelit), joten tuloksia ei voi suoraan rinnastaa toisiinsa. Niillä kuitenkin pitäisi olla luontevia yhteyksiä; olisi esimerkiksi outoa, jos molemmissa kyselyissä pelatuimmat pelit eivät olisi samoja.

Uskon, että viimeisimmän pelin kysyminen tuottaa varmempaa tietoa, koska vastaajien on helpompaa muistaa viimeisin pelaamansa peli kuin kaikkia vuoden aikana pelaamiaan pelejä. Toisaalta kaikki vuoden aikana pelatut pelit kuvaavat yksittäisen roolipelaajan harrastuselämää paljon tarkemmin.

Pelatuimmat pelit

Kyselyt antavat erilaisia lukuja sille, kuinka suosittuja yksittäiset pelit ovat, mutta samat pelit erottuvat selvästi suosituimpina molemmissa kyselytyypeissä. Tarkennuksena sanottakoon, että kyse ei ole niinkään pelatuimmista peleistä siinä mielessä, että kumpikaan kysely ei tutkinut kuinka paljon yksittäinen harrastaja kutakin peliä pelaa vaan sitä, pelataanko jotain peliä ylipäänsä. Kyselyt siis vastaavat ennen muuta siihen, mitkä pelit edustavat jonkinlaista kollektiivista yhteistä pelikokemuspohjaa (ja toisaalta tuovat ilmi sellaisen mahdollista puutetta).

Viimeisin peli -kyselyiden perusteella kuluneen vuoden millä tahansa hetkellä noin neljännes kaikista pelatuista peleistä oli Dungeons & Dragons -roolipelin viidettä laitosta. Vastaavasti Laakson kyselyssä vuoden aikana 44 % vastaajista oli pelannut kyseistä peliä vähintään yhden pelikerran verran. D&D:n viidennen laitoksen lisäksi monille harrastajille tuttuja pelejä ovat Pathfinder, Word of Darkness / Storyteller -pelit, Call of Cthulhu ja erilaisten omatekoisten pelien pelaaminen.

Mielenkiintoisena poikkeamana esiintyy Fate, jota vuosikyselyssä oli pelannut 10 % vastaajista, mutta joka viimeksi pelattuna sai paljon pienemmän kannatuksen kuin vaikkapa D&D:n kolmoslaitos tai FFG:n Star Wars. Yksi mahdollinen selitys voisi olla, että Fate-peliä pelaavat sellaiset harrastajat, jotka pelaavat paljon muitakin pelejä, jolloin se ei näy viimeisimpänä pelinä. Olisi myös mahdollista, että Fate ei ole samalla tavalla käytössä pitkänä kampanjapelinä kuin Call of Cthulhu tai WoD-pelit.

Toinen huomionarvoinen seikka on Julkaisematon-kategorian lähes sama tulos kyselystä riippumatta. Uskon tämän johtuvan kategorian epämääräisyydestä. Viimeisin peli -kyselyissä julkaisemattomiksi peleiksi on katsottu paitsi omatekoiset julkaisemattomat pelit, myös pelitestivaiheessa olevat julkaisukelpoiset pelit sekä esimerkiksi joukkorahoituskampanjoista usein saatavat pelien puolivalmiit ennakkoversiot. Vuoden aikana -kyselyssä puolestaan laskin siihen nimenomaan omatekoiset, ainakin toistaiseksi julkaisemattomat pelit. Tulos ei olisi juurikaan muuttunut, jos olisin ynnännyt siihen myös muutamat harvat ennakkoversioiden pelaamiset. On siis syytä pitää kotikutoisten pelien pelaamista merkittävänä osana kotimaista ropeskeneämme. Toisaalta on syytä huomioida, että Roolipelaajien Suomi -ryhmässä saattaa olla suhteessa enemmän omien pelien kehittelijöitä kuin skenessämme noin yleisesti ottaen.

Pelatuimmat pelit	Viimeisin peli (keskiarvo)	Viimeisen 12 kk aikana
D&D 5. laitos	24 %	44 %
Pathfinder	10 %	24 %
WoD-pelit yhteensä	3 %	17 %
Julkaisematon / omatekoinen	13 %	16 %
Call of Cthulhu	3 %	15 %
Fate Core	1,5 %	10 %
D&D 3 ja 3.5 laitos	3 %	8 %
Star Wars (FFG) yhteensä	3 %	6 %

Pelatuimmat pelit pelityypeittäin

Yksittäisiä pelatuimpia pelejä kiinnostavammaksi koen pelien ryhmittelyn samankaltaisten joukkoon. Se antaa parempaa kuvaa siitä, minkä tyyppisiä pelejä skenessämme pelataan. Ryhmittelyn ongelmana on tietysti se, millä tavoin eri pelejä sitten määritellään ryhmiksi. Olen tässä käyttänyt traditiota (D&D), tuoteperhettä (WoD-pelit) ja kieltä & tekijää (Suomi) erottelujen tekemiseen. Tämä johtuu osin kyselytavoista – WoD-pelejä oli osassa kyselyitä käsitelty pelkästään tuoteryhmänä, ei yksittäisinä peleinä – ja osin erottelun helppoudesta. Tietyn sääntökirjan käyttäminen pelaamisen pohjana jättää kuitenkin tyypillisesti suuria vapauksia pelityylin suhteen, joten pelaamisen monimuotoisuutta sinänsä ei näillä kyselytuloksilla voi tutkia.

Tällaisessa ryhmittelevässä katsauksessa D&D odotetusti vahvistaa asemiaan. Viimeisin peli -kyselyjen perusteella viime vuonna millä tahansa ajanhetkellä 42 % peleistä pelattiin jollain D&D:n laitoksella, kun mukaan luetaan D&D:n lisäksi sitä lähellä olevat retrokloonit ja Pathfinder. Vuoden aikajännettä koskevassa kyselyssä 65 % vastaajista oli pelannut jotain tällaista D&D:n versiota. Kun huomioidaan, että otos on tehty Roolipelaajien Suomi -ryhmässä, jossa erilaisista peleistä puhutaan paljon, voisi ajatella, että koko maan kattavassa skenessä luvut olisivat vielä korkeammat. Siinä määrin siis kun on pelityylien eroista huolimatta mahdollista puhua D&D:sta jonkinlaisena peruspelinä, niin selvästi se on sitä kotimaiselle skenellemme.

World of Darkness -pelit (Vampire, Werewolf, Mage, Wraith, Changeling, Hunter ja monet pienemmät pelit) ovat moninaisia, mutta niitä yhdistää pelaajahahmojen asema jonkinlaisina yliluonnollisina olentoina ja näiden olentojen olemassaoloon liittyvä salailu. Käytännössä tuntumani on, että Vampire on eri laitoksineen näistä peleistä selvästi suosituin. Siitähän ilmestyi pari kuukautta sitten uusi laitos, joka herätti Roolipelaajien Suomi -ryhmässä vilkasta keskustelua (ks. tämä viestiketju). Kyselyt ovat kuitenkin tuota pelinjulkaisua varhaisemmalta ajalta, joten pientä suosionkasvua voisi olla jatkossa odotettavissa. Joka tapauksessa on hyvä huomata, että vuoden aikana -kyselyssä ilmennyt 17 % suosio on saatu aikaan ilman uuden julkaisun pelaamista. Vertailukelpoisia tilastoja aikaisemmilta vuosilta ei ole, mutta ounastelen, että WoD-pelit (ja etenkin Vampire) ovat onnistuneet säilyttämään asemansa kotimaisessa skenessä jo pitkään.

Kutsun suomi-peliksi sellaista roolipeliä, joka on joko suomalaisen pelisuunnittelijan työtä tai julkaistu suomeksi käännettynä. Takavuosina pelkkä suomenkielisyys olisi ollut riittävä kriteeri, mutta nykyään moni julkaisee pelinsä englanniksi suoraan kansainvälisille markkinoille. Pidän tätä suomi-pelien joukkoa tärkeänä, koska se kuvastaa kotimaista pelisuunnittelua ja toisaalta tarjoaa suomenkielisiä pelitekstejä muutoin englannin hallitsemassa harrastuskentässä.

Myönnän siis olevani iloinen, että viime vuonna noin 8,5 % harrastajista oli juuri viimeksi pelannut kotimaista peliä ja että jopa 31,5 % vastaajista on pelannut jotain suomalaista tai suomennettua peliä vuodenkierron aikana. On kuitenkin syytä olettaa, että tässä näkyy Roolipelaajien Suomi -ryhmän vaikutus, jossa kotimaiset pelintekijät ovat läsnä ja usein ilmoittavat uusista julkaisuistaan. Ryhmän jäsenet ovat siis luultavasti tietoisempia suomi-peleistä kuin skenessämme keskimäärin, joten lukujen voi olettaa olevan koko harrastajakunnan kannalta jonkin verran yläkanttiin. Toisaalta FB-ryhmän ikärakenne on sellainen, etteivät Astraterran ja Myrsyn sankarien saavuttama suosio nuorempien peliharrastajien keskuudessa näy näissä tilastoissa. Joka tapauksessa on selvää, että kotimaisillekin peleille on kysyntää pelipöydissä.

Pelit ryhmiteltyinä	Viimeisin peli (keskiarvo)	Viimeisen 12 kk aikana
D&D yhteensä	42 %	65 %
– 5. laitos	24 %	44 %
– Pathfinder	10 %	+10,5 %
– D&D-retrokloonit	4 %	+5 %
– Vanhat D&D:n laitokset	3 %	+5,5 %
WoD-pelit yhteensä	3 %	17 %
Suomi-pelit yhteensä	8,5 %	31,5 %
Julkaisematon / omatekoinen	13 %	16 %

Uutta vai vanhaa

Olen viimeisin peli -kyselyjen tuloksia analysoidessani kiinnittänyt huomiotani siihen, minkä ikäisiä pelejä skenessämme pelataan. Kuten aiemmassa artikkelissa selitin, määritin pelin iän sen julkaisuvuoden mukaan. Jos kyseessä on peli, joka ei ole juurikaan muuttunut uusien laitosten julkaisemisen myötä, olen laskenut sen alkuperäisen julkaisuvuoden mukaan. Näin ollen Pathfinder, joka perustuu D&D:n 3.5 laitokseen, lasketaan tässä yhteydessä olevan vuodelta 2003. D&D:n viidennen laitoksen puolestaan jätän vertailun ulkopuolelle, koska sillä on niin laaja kannatus.

Näin rajattujen kyselytulosten perusteella näyttää siltä, että valtaosa harrastajista on pelannut ainakin yhtä korkeintaan kymmenen vuotta vanhaa peliä (so. julkaistu viimeistään vuonna 2008). Viimeisin peli -kyselyssä 58 % vastaajista kertoi pelanneensa viimeksi korkeintaan vuosikymmenen ikäistä peliä. Vuoden aikana -kyselyn vastaajista puolestaan 67 % on pelannut vähintään yhtä peliä, joka on julkaistu viimeisten kymmenen vuoden aikana ja peräti 52 % vastaajista on pelannut vähintään yhtä peliä, joka on korkeintaan viisi vuotta vanha (so. julkaistu viimeistään vuonna 2013). Toisaalta nuo luvut tarkoittavat myös sitä, että 33 % vastaajista on pelannut pelkästään yli kymmenen vuotta vanhoja pelejä.

Pelin julkaisuvuosi	Viimeisin peli (keskiarvo)	Viimeisen 12 kk aikana
2013-2018	28 %	52 %
2008-2018	58 %	67 %
1974-2007	42 %	33 %

Olen kiinnostunut julkaisuvuosista siksi, että roolipelien suunnitteluparadigmat ovat muuttuneet aika tavalla vuosikymmenten saatossa. Varhaiset 1980-luvun roolipelit ovat yleisesti ottaen sääntöjensä puolesta yksityiskohtaisia, pitäytyvät tiukasti pelinjohtajan ja pelaajien väliseen epäsymmetriseen vallanjakoon ja perustuvat seikkailulliseen spekulatiiviseen fiktioon. Myöhempinä vuosikymmeninä on suunniteltu paljon pelejä, jotka muuttavat näitä perusajatuksia tavalla jos toisellakin. Niinpä tuoreempien pelien pelaaminen todennäköisesti tutustuttaa roolipeliharrastajia roolipelaamisen rikkaaseen monimuotoisuuteen.

Julkaisuvuosi on kuitenkin vain karkea arvioperuste, koska epäperinteisiä pelejä on tehty jo 1980-luvulla (mm. Marvel Super Heroes, Paranoia, Ars Magica ja Prince Valiant). Vastaavasti vanhempiin perinteisiin peleihin perustuvia roolipelejä on tehty myös viime vuosina, kuten suosittuihin peleihin lukeutuvat Pathfinder ja FFG:n Warhammer 40k -pelit. Edellä mainittuja lukuja ei siis voi tulkita siten, että ne kuvaisivat harrastajien roolipelien monimuotoisuuden tuntemusta, vaikka jonkinlaista osviittaa niistä voikin lukea. Ja tässäkin kohtaa kannattaa taas miettiä, miten kyselyn toteuttaminen Roolipelaajien Suomi -ryhmässä on vaikuttanut tuloksiin. Kuvittelisin, että siellä paitsi puhutaan uudemmista peleistä, niin myös kyselyyn vastaneet ovat keskimääräistä aktiivisempia harrastajia, jotka pyrkivät pysymään roolipelien kehityksen tasalla.

Asian tarkempi perkaaminen vaatisi yksittäisten pelien luokittelemista, mikä edellyttäisi laajaa asiantuntemusta erilaisista roolipeleistä. Itselläni eivät aivan riitä rahkeet tähän operaatioon, mutta kyllähän tuossa datassa siis olisi vielä monenlaista kiinnostavaa tutkittavaa. Jos kiinnostaa, niin materiaali löytyy artikkelin ensimmäisen osan lopusta.