Mitä pelasit viimeksi, osa 2

Facebookin Roolipelaajien Suomi -ryhmässä on viidesti toteutettu kysely, jossa udeltiin vastaajien viimeksi pelaamaa pöytäroolipeliä. Kolmen ensimmäisen kerran tuloksista on jo julkaistu artikkeli ja nyt täydennän kuvaa kahden tuoreimman kyselyn tulosten avulla.

Tilanne juuri nyt ja silloin

Kyselyn tavoitteena oli selvittää, mitä roolipelejä suuri joukko roolipeliharrastajia on tuoreeltaan pelannut. Vastaukseksi kelpuutettiin vain viimeisin peli, kunhan pelikerta oli riittävän tuore noin puolivuosittaisesti toteutetun kyselyn kannalta. Ajatuksena oli, että väki muistaa varmemmin sen, mitä he ovat pelanneet viimeksi kuin mitä kaikkia pelejä he ovat pelanneet puolen vuoden aikana. Viimeisen pelikerran tiedustelu on myös tasavertaista: enemmän pelanneet harrastajat eivät saa ilmoittaa enempää pelejä kuin vähemmän pelanneet, eivätkä näin pääse luomaan ikään kuin harhaanjohtavaa kuvaa pelikulttuurin monipuolisuudesta.

Tietenkään tämä ei tarkoita, että kysely olisi ollut ongelmaton. Ahkerien harrastajien kohdalla kyselyn ajankohta vaikuttaa siihen, minkä he voivat kirjata viimeisimmäksi pelikseen. Valinta voi osua satunnaisen kertapelin kohdalle, vaikka meneillään olisi aktiivinen kampanjakin. Useampi kysely, joissa vastaajat vaihtuvat, sekoittaa keskenään toisaalta laajentuvaa kuvaa skenestä ja toisaalta vuosien kuluessa mahdollisesti tapahtuvaa muutosta.

Myös tulosten yleistettävyydessä on omat ongelmansa. Kyselyt on toteutettu Roolipelaajien Suomi -Facebook-ryhmässä, joka on jäsenmäärältään suurin suomalaisten roolipelaajien keskustelupaikka (kyselyjen aikaan 3500-4000 jäsentä). Vastaajien määrä vastasi noin 15 prosenttia ryhmän jäsenmäärästä, mikä on sinänsä hyvä tulos. Ei kuitenkaan ole tietoa, kuinka moni kotimaisista roolipeliharrastajista on kyseisen ryhmän jäsen. Se tiedetään, että Facebookin käyttäjäkunta noin yleisesti ottaen ei ole tasainen esimerkiksi eri ikäryhmien välillä ja että käyttäjämäärät ovat viime vuosina laskeneet (ks. Harto Pönkän artikkeli).

Näistä haastavista reunaehdoista huolimatta uskon, että kyselytuloksilla on oma arvonsa. Viidesti toteutettuna ja toistuvasti 400-500 vastaajaa käsittävinä niillä on tarjottavanaan oma ikkunansa siihen, mitä kotimainen roolipelaaminen on 2010-luvun lopulla.

Yleiskatsaus vastaus- ja pelimääriin

Viiden kyselyn sarja on toteutettu puolivuosittain poislukien vuodenvaihde 2018-2019, jolloin kolmannen ja neljännen kyselyn väliin syntyi vuoden tauko. Kyselyjen vastaajamäärä on ollut noususuuntainen, mikä on näkynyt myös pelikirjon kasvuna. Suhdeluku vastaajien ja eri pelien välillä on pysynyt osapuilleen samana, etenkin kun huomioidaan, että ensimmäisessä kyselyssä pelejä niputettiin jo kyselyn vastausvaihtoehdoissa. Tämä säännönmukaisuus nähdäkseni antaa pontta sille väitteelle, että kysely kuvaa pelikirjoa jokseenkin uskottavasti.

Otoshetki	Vastausmäärä	Eri pelien määrä
Heinäkuu 2017	431	57
Tammikuu 2018	434	74
Kesäkuu 2018	492	70
Kesäkuu 2019	572	83
Joulukuu 2019	521	85

Koska kyselyssä kysyttiin pelattua peliä, ei vastauksista voi tehdä päätelmiä pelitavasta. Pelejä on kuitenkin verrattain helppo järjestää julkaisuvuoden mukaan, jolloin voidaan tutkailla sitä, miten uusia tai vanhoja pelejä skenessämme pelataan.

Pelit on ao. ikälistauksessa jaoteltu pidättyväisesti: jos pelin laitosta ei vastauksessa erikseen mainittu, päiväsin pelin sen varhaisimman version mukaan. Käytännön perusteluna on, että moni peli pysyy ytimeltään muuttumattomana, vaikka uusia laitoksia julkaistaankin. Esimerkiksi Call of Cthulhu on olennaisesti sama peli, pelasipa sitten toista tai seitsemättä laitosta. Ikätaulukossa ei ole huomioitu Dungeons & Dragons -pelin tuoreinta laitosta eikä itsetehtyjä pelejä. D&D on niin suosittu, että se aiheuttaisi tilastoon epäsuhdan. Itsetehdyistä peleistä taas ei ole mielekästä määrittää julkaisuvuotta, koska pelinkehitys on voinut olla monipolvista. Jos ne huomioitaisiin, tuoreimpien pelien osuus olisi huomattavasti suurempi.

Otoshetki	Korkeintaan 5 v. vanha	Korkeintaan 10 v. vanha	Yli 10 v. vanha
Heinäkuu 2017	25 %	54 %	46 %
Tammikuu 2018	30 %	59 %	41 %
Kesäkuu 2018	32 %	62 %	38 %
Kesäkuu 2019	19 %	54 %	46 %
Joulukuu 2019	31 %	61 %	39 %
Keskiarvo	27 %	58 %	42 %

Tulosten mukaan näyttäisi siltä, että viime vuosina Roolipelaajien Suomi -ryhmän jäsenet ovat pelanneet verrattain tuoreita pelejä. Suunnilleen neljännes pelatuista peleistä on korkeintaan viisi vuotta vanhoja ja hieman yli puolet peleistä on korkeintaan kymmenen vuotta vanhoja. Pidättyväisestä laskutavasta johtuen on luultavaa, että todellisia julkaisuvuosia tarkasteltaessa korkeintaan kymmenen vuotta vanhojen pelien edustus kasvaisi. Taulukon lukemat heijastelevat ehkä paremminkin sitä, minkä ikäiseen pelisuunnitteluun pelipöydissä pitäydytään.

Toisaalta vanhempiakaan pelejä ei ole tyystin unohdettu, mikä käy järkeen. Videopelien kohdalla laitteistovaatimukset muuttuvat vuosien kuluessa, mutta roolipeleissä kerran opittuun sääntöjärjestelmään on helpompi palata. Uudet pelit pärjännevät kamppailussa peliajasta ennen muuta uutuudenviehätyksellä ja nostatuksella, mutta kaikille harrastajille nämä eivät ole tärkeitä pelivalinnan kriteereitä.

Pelatuimmat pelit

Aiemmassa analyysissä selkeästi suosituin peli oli Dungeons & Dragons 5. laitos ja toisena oli Pathfinder RPG. Näiden järjestys ei ole tämän vuoden kyselyissä muuttunut: viitoslaitos on jopa hieman parantanut osuuttaan. Muiden pelien kohdalla suosio on ollut vähäistä ja vaihtelevampaa. Call of Cthulhu, Star Wars (FFG), Praedor ja RuneQuest ovat onnistuneet pitämään keskiarvonsa yli kahden prosentin kannatuksessa. Aiemmassa artikkelissa mukana oli myös Shadowrun, mutta sen suosio on tämän vuoden aikana sulanut yhden prosentin tuntumaan, joten jätin sen pois.

Lienee selvää, että Call of Cthulhu, Praedor ja RuneQuest ovat pitäneet asemansa klassikkostatuksensa turvin. Fantasy Flight Games -firman Star Wars -roolipeli sen sijaan on 2010-luvun tulokas: ensimmäinen perussääntökirja on vuodelta 2013. Pelin suosiota selittänevät osaltaan FFG-firman muut Star Wars -aiheiset pelit (mm. X-Wing ja Imperial Assault), SW-roolipelien laajuus (Edge of Empire, Age of Rebellion ja Force & Destiny) sekä uudet Star Wars -elokuvat.

Otoshetki	D&D	PF	CoC	SW	Pra	RQ
Heinäkuu 2017	20,4	9,3	3,5	3,5	3,2	2,6
Tammikuu 2018	21,2	9,7	3,2	3,2	2,1	2,1
Kesäkuu 2018	31,7	11,0	1,8	1,8	2,6	0,8
Kesäkuu 2019	33,4	10,8	3,8	1,0	2,4	2,1
Joulukuu 2019	35,9	7,9	3,1	1,9	1,3	3,1
Keskiarvo	28,5	9,7	3,1	2,3	2,3	2,1

Ennen muuta suosituimpien pelien kannatusluvut kertonevat vastaajien monipuolisista pelimieltymyksistä. Viisi suosituinta peliä keräsi taakseen noin 45 % vastaajista, kun esimerkiksi Roll20 tai Fantasy Grounds -verkkopalveluissa viisi suosituinta peliä kattaa vähintään 70 % pelatuista peleistä (ks. tilastot täältä ja täältä). Vaikka siis D&D onkin suosionsa suhteen kiistaton kukkulan kuningas, mahtuu tuon samaisen kukkulan rinteille lukuisia muitakin pelejä.

Yksittäisiä pelejä kiinnostavampaa on pyrkiä ryhmittelemään pelejä samankaltaisiksi joukoiksi. Esimerkiksi vanhan koulukunnan tyylinen OSR-tyylinen D&D-pelaaminen tai World of Darkness -kauhupelit muodostavat yhtä peliä laajemman pelikulttuurisen kokonaisuuden. Seuraan tässä aiemmassa artikkelissa tekemiäni ryhmittelyjä, mutta lisään joukkoon Apocalypse World -systeemiä käyttävät pelit omana kategorianaan. Ne ovat nimittäin viimeisimmissä mittauksissa kasvattaneet suosiotaan.

Peliryhmä	6/17	1/18	6/18	6/19	12/19
D&D yhteensä	37,4	39	49,4	48,8	48,8
— D&D 5 ja PF	29,7	30,9	42,7	44,2	43,8
— Vanhempi D&D	3,5	3,5	2,8	3,7	3,5
— OSR-D&D	4,2	4,6	3,9	0,9	1,5
World of Darkness	4,4	3,2	2,0	3,0	2,3
Suomi-pelit	8,4	9,7	7,5	8,7	5,8
Omatekoinen	14,2	14,5	9,6	9,8	10,2
Powered by the Apocalypse	1,4	2,3	2,8	2,6	3,6

D&D-pelien suosio on pysynyt viime kesänä saavutetulla korkealla tasolla hipoen 50 prosentin rajaa. Näiden mittausten mukaan siis hieman alle puolet kotimaisesta roolipelaamisesta olisi D&D:a ja ennen muuta 5. laitosta tai Pathfinder-peliä. Vanhemmat laitokset ja muut versiot muodostavat D&D-pelaamisen pienen vähemmistön. D&D:n varhaisversioihin perustuvien retropelien eli OSR-pelien suosion heikkeneminen saattaa heijastella kansainvälisessä skenessä tapahtunutta OSR-skenen sosiaalista hajaantumista. Selitys voi löytyä myös siitä, että osa vastaajista on saattanut valita vaihtoehdokseen “1. laitos” tai “Mentzerin laitos”, vaikka pelaisikin jotain 2000-luvulla julkaistua retrokloonia. On myös hyvä huomata, että vaikka 5. laitosta edeltäneet sääntölaitokset ovat D&D-pelaamisessa pienessä roolissa, on niillä kuitenkin absoluuttisena kannatuksena saman verran vientiä kuin World of Darkness -peleillä tai Call of Cthulhu -pelillä.

Suomi-peleiksi on tässä laskettu sekä kotimaisten pelisuunnittelijoiden tekemät roolipelit että suomennetut roolipelit (ks. Roolipelitiedotuksen lista). Tämä on hieman ristiriitainen joukko, koska näitä pelejä ei yhdistä tekijöiden suomalaisuus tai julkaisujen suomenkielisyys. Ajatuksena on kuitenkin niputtaa pelit, jotka on suunnattu kotimaisille roolipelimarkkinoille. Tämän kriteerin voi viime vuosien osalta kyseenalaistaa, kun kotimaiset pelisuunnittelijat ovat ruvenneet julkaisemaan pelejään suoraan kansainvälisille markkinoille. Kyselyn tulosten kannalta tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska nämä viimeaikaiset englanninkieliset pelit eivät vastauksissa näkyneet.

Omatekoisten pelien joukko sisältää sekä julkaisemattomat pelit että pelitestiversiot. Käytännössä kyse on kuitenkin nimenomaan oman peliporukan tarpeisiin kehitellyistä kotikutoisista peleistä. Viiden kyselyn keskiarvoksi määräytyy 11,7 prosenttia, mikä kertoo tee-se-itse -kulttuurin kuuluvan Roolipelaajien Suomi -ryhmän jäsenten ja kenties laajemminkin kotimaiseen roolipeliharrastukseen.

Apocalypse World -pohjaiset pelit (Powered by the Apocalypse eli PbtA-pelit, kuten niitä skenessä kutsutaan) ovat saaneet suosiota etenkin yksittäisten tunnetumpien pelien kautta (Dungeon World ja Blades in the Dark). Halusin kuitenkin noteerata nämä pelit niiden moninaisuudesta huolimatta, koska PbtA-pelien filosofia on selkeästi määrätynlainen ja se on myös vaikuttanut viime aikojen kotimaiseen pelisuunnitteluun: The Quick ja Blightburg ovat molemmat Apocalypse World -pelin jälkeläisiä.

Välitilinpäätös

Kolme vuoden aikana toteutetut kyselyt ovat nähdäkseni antaneet tärkeää tukea väitteelle kotimaisen roolipelikulttuurin moninaisuudesta. Ainakin Roolipelaajien Suomi -ryhmän jäsenten keskuudessa pelataan niin vanhoja kuin uusiakin pelejä, ulkomaisia ja kotimaisia sekä tehdään itse sopivia sääntöjärjestelmiä. Jos World of Darkness-pelit ja GURPS hallitsivat 1990-luvulla, näyttävät ne nyt painuneen marginaaliin. Vastaavasti 2010-luvun runsas kotimainen pelisuunnittelu näkyy myös pelipöydissä, tärkeitä käännöspelejä unohtamatta. Dungeons & Dragons sekä Call of Cthulhu näyttävät olevan pysyviä klassikoita, joskin ensin mainittu vaatii tasaisin väliajoin uudistetun sääntölaitoksen.

Jos haluaa kokea skenen nykyhetken suosikit pelipöydässä, kannattaa paneutua D&D:n 5. laitoksen ja Call of Cthulhu -pelin sääntökirjojen lisäksi myös Pathfinder, Star Wars (FFG), Praedor ja RuneQuest -peleihin. Lisäksi vaadittaisiin yhden pelin kehittelemistä omatoimisesti ja johonkin Powered by the Apocalypse -peliin tutustumista.

Tärkeämpää kuitenkin on, että ymmärtää erilaisten harrastajien pitävän erilaisista roolipeleistä. Emme ole samasta muotista emmekä kaipaa roolipeleiltä samoja asioita. Omaan pelimakuunsa saa luottaa eikä kaikkiruokainen tarvitse olla, mutta toisten lautasille syljeskeleminen ei ole sopivaa.

Lähteet

Alkuperäiset kyselyt sisältävät Facebook-viestiketjut löytyvät hakutoiminnolla Roolipelaajien Suomi -ryhmästä. En linkitä niitä suoraan tänne, koska kyseessä on yksityinen ryhmä ja vastaukset on annettu kunkin vastaajan omalla käyttäjätunnuksella. Tässä on kuitenkin linkki kyselyvastausten koosteeseen (PDF), jotta kiinnostuneet voivat tutkia niitä enemmän ja ahkerimmat vaikka tarkistaa, että olenko tehnyt laskutoimitukset ja tulkinnat oikein. Korjaukset ja muut huomiot tulevat kätevästi perille blogikommentilla!