Larppaajille ja larppikulttuurista kiinnostuneille suunnattu X-con -tapahtuma järjestetään tänäkin vuonna (28.-30.10.), joskin Mikkelissä sijaitsevan Otavan opiston sijaan poikkeuksellisesti Sauvossa. Ohjelmahaku ja tapahtumaan ilmoittautuminen on jo käynnissä (ilmoittautumislomake löytyy tästä) ja päättyy 14. lokakuuta tai kunnes kaikki paikat on viety.
Kerron seuraavassa tarkemmin, miksi X-con on tärkeä tapahtuma ja pohdin muutenkin kotimaisen larppikulttuurin luonnetta.
Lähtökohdat selviksi
En itse ole larppaaja, vaikka olenkin osallistunut muutamaan larppiin ja järjestänytkin sellaisen. Olen kuitenkin kiinnostuneena seurannut larppikulttuuria osana laajempaa roolipelikulttuuria ja jutustellut jokusen asianharrastajan kanssa. Lueskelen myös Suomi Larp -Facebook-ryhmää pysyäkseni selvillä kotimaisen larppiskenen puheenaiheista. Näkemykseni perustuvat näihin lähteisiin eli puhun pitkälti siitä, miltä larppikulttuuri näyttää sivusta katsottuna.
Larppaamisen suullinen perimätieto
Pöytäroolipelaamisessa pelitekstit ovat usein tärkeitä ja keskeinen harrastajia yhdistävä tekijä. Kukin peliporukka kuitenkin tulkitsee ja soveltaa pelitekstiä omalla tavallaan, mikä johtaa käytännössä erilaisiin pelitapoihin. Tämä myös tekee pöytäroolipelikulttuurista tavallaan eristäytyneen, koska peliryhmien välille ei tarvita sosiaalisia kontakteja.
Larppaamisessa pelitekstejä on saatavilla tuskin lainkaan tai ainakin huomattavasti vähemmän. Verkkofoorumitkaan eivät ole saavuttaneet larppaajien keskuudessa kummoista suosiota, kuten esimerkiksi Pelilaudan hiljainen Larp-alakategoria osoittaa. Tieto erilaisista pelitavoista ja ratkaisuista leviää yhteisön sisällä harrastajalta toiselle yhteisten kokemusten ja suullisen perimätiedon kautta. Tämän takia X-conin kaltaiset tapahtumat, joissa harrastajat kokoontuvat yhteen vaihtamaan kokemuksiaan ja jakamaan omaa tietotaitoaan larppaamisen saralla, ovat tärkeitä.
Pöytäroolipelaaminen tapahtuu tyypillisesti pitkäaikaisen kaveriporukan kesken, mutta larppaamisessa piirit ovat olleet laajemmat ja avoimemmat. Larppien sujuminen ja turvallisuus ovat kuitenkin pitkälti peliin osallistujista kiinni, joten peliteoriaa koskevan tiedon lisäksi tarvitaan myös kanssaharrastajien tuntemista. Erilaiset larppaajien kokoontumiset ovat siis tärkeitä myös siksi, että harrastajat oppivat tuntemaan toisiaan eli pelikavereitaan.
Yhteisöllisyyden haasteet
Valtakulttuurissa roolipelaajat on usein nähty eräänlaisen alakulttuurin edustajiksi, mutta nähdäkseni larppaajilla on paremmat edellytykset tällaiseen. Larppien jälkeen on tavallista jäädä purkamaan fiiliksiä porukalla ja peleihin valmistautuminenkin on puvustuksen kehittämisineen suuritöisempää. Peliin panostamista ja yhdessä vietettyä aikaa syntyy näin enemmän kuin pöytäpelien kohdalla. Mitä olen larppaajien keskusteluja seurannut, niin monet kertovat kokeneensa larppiyhteisön avoimena ja vastaanottavaisena, jonne itsestään epävarma nuori on tuntenut kuuluvansa.
Tämä larppaamisen yhteisöllisyys luo toki myös omat haasteensa. Siltä odotetaan hyväksyntää ja sen myötä muiden harrastajien samankaltaisuutta. Kyse ei ole niinkään pelityyleistä, vaan laajemmin maailmankatsomuksesta ja samanmielisyydestä. Harrastajien erilaisuuden ja erimielisyyden kohtaaminen sekä hyväksyminen on näyttänyt Suomi Larp -ryhmän keskustelujen perusteella olevan yllättävän hankalaa. Toisaalta ryhmän keskustelut ovat käsitelleet paljon henkilökohtaisempia ja syvällisempiä aiheita kuin pöytäroolipelaajille suunnatussa Roolipelaajien Suomi -ryhmässä. Larppaajien kunniaksi on siis sanottava, että he ovat olleet valmiimpia käsittelemään vaikeitakin asioita.
Äkkiseltään voisi luulla, että verkkokeskustelut paljastavat larppaajien suvaitsevaisen ja avoimen yhteisöllisyyden illuusioksi. Luulen kuitenkin, että ongelmana on pikemminkin verkkokeskustelu mediana. On paljon helpompaa hyväksyä erilaisuus, kun sen kohtaa saunanlauteilla istuvaksi yksilöksi ruumiillistuneena. Tällaisen fyysisen elementin puuttuminen verkkokeskustelusta saa osallistujat käyttäytymään vähemmän hienovaraisesti ja harkitsevasti. Tämän takia uskon, että verkkokeskustelun tasoon pettyneiden kannattaa osallistua X-conin kaltaisiin kokoontumisiin, joissa larppaajille ominainen yhteisön rakentaminen ja toisten kohtaaminen pääsevät paremmin omiin oikeuksiinsa.
Be First to Comment