Kesäkuu meni omalta osaltani työkiireiden merkeissä, joten en ehtinyt kirjoittamaan skeneuutisia. Olisihan se hyvä, jos Roolipelitiedotukseen saataisiin enemmän tekijöitä. Ehkä hiljan perustetusta Suomen Roolipeliseurasta löytyy ratkaisu tähänkin ongelmaan. Nyt kuitenkin uutisten pariin.
Aloitan käymällä läpi kansainvälisen skenen tapahtumia loppukevään ja alkukesän osalta. Dungeons & Dragons on tietysti esillä, mutta käsittelen myös merkkejä roolipelien suosiosta.
Dungeons & Dragons -pelin päämies haastattelussa
D&D:n tuoreimman laitoksen pääpelisuunnittelija (lead designer) Mike Mearls piti toukokuun puolivälissä Reddit-verkkopalvelussa AMA:n (Ask Me Anything) eli avoimen kyselytunnin. Kuten arvata saattaa, kysymyksiä tuli satoja eikä Mearls tietenkään ehtinyt vastata kaikkiin. EnWorld-sivuston toimittaja Russell Morrissey koosti kysymykset aihealueittain ja karsi joukosta turhimmat ja jo kysytyt kysymykset. Lopputuloksena on haastattelu, jossa luonnollisesti keskitytään D&D:n uusimman laitoksen sääntöjen yksityiskohtiin.
Laajassa haastattelussa käsitellään kuitenkin muutakin kuin pelin sääntöjä, kuten D&D-suunnittelutiimin pyrkimys pysyä kuulolla suhteessa yleisöönsä, jotta pelinkehitys suuntautuu toivottuun suuntaan. Unearthed Arcana -artikkelit toimivat eräänlaisena testilaboratoriona. Hitaaksi moitittu tuotteiden julkaiseminen liittyy tähän samaan: verkkaisempi tahti auttaa hallitsemaan kehitysprosessia paremmin. Mearls myös uskoo teosten julkaisutahdin vaikuttaneen merkittävästi D&D:n suosion kasvuun. Tärkeimmäksi ohjeeksi pelinjohtajille hän toteaa: “Kaikki pelipöydän äärellä haluavat pelinjohtajan onnistuvan tehtävässään ja pitää hauskaa. Jos joku pelaajista ei ole samoilla linjoilla tästä, anna hänelle kenkää”.
D&D-julkaisuista puheenollen, seuraavana tuotantoputkessa ovat Tomb of Annihilation -skenaario, joka sijoittuu dinosaurussaarelle ja Xanathar’s Guide to Everything -lähdeteos, jossa on lisää hahmoluokkia ja loitsuja ja sen sellaista. Molemmat ilmestyvät ensi syksyn aikana.
Tapaan seurata kansainvälisen skenen uutisia etsiessäni EnWorld-sivustoa, joka keskittyy usein D&D:n uusimpaan viidenteen laitokseen. Sen takia se on vahvasti edustettuna myös Roolipelitiedotuksen uutisissa. D&D:n toinen kivijalka on Paizon julkaisema Pathfinder RPG, joka uutisten vähyydestä huolimatta voi pulskasti. PaizoCon-tapahtumassa esiteltiin scifi-versio Starfinder-roolipeliä, joka julkaistaan ensi kuussa. Lisäksi Pathfinderiin on tulossa useita uusia julkaisuja, jotka tuttuun tapaan tarjoavat uusia hahmoluokkia, hirviöitä ja seikkailuita. Näistä voi lukea tästä EnWorldin artikkelista.
Palkittuja pelejä
Tämän vuoden ensimmäiset pelipalkinnotkin on ehditty jo jakaa, vaikka Ennie-palkinnot ja Diana Jones -palkinnot jaetaankin vasta ensi kuussa Gen Con -tapahtuman yhteydessä. Origins-palkinto meni roolipelien osalta No Thank You, Evil! -pelille ja lautapelisarjan voittaja oli Scythe (ks. Lautapelioppaan arvio). Kaikki Origins-palkitut löytyvät tästä linkistä. Mensa Select -palkinnot jaetaan lautapeleille ja tänä vuonna ne menivät Amalgamille, Around the World in 80 Days -pelille, Clank!:lle, Harry Potter Hogwarts Battle -pelille (Lautapelioppaan arvio) ja Imaginelle (Lautapelioppaan arvio).
Vielä tulossa olevista pysteistä, lautapelien Spiel des Jahres -palkinnosta ja ei-elektronisen pelaamisen Diana Jones -palkinnosta, on jo julkaistu ehdokaslistat, jotka löytyvät SdJ:n osalta täältä ja Diana Jones puolestaan täältä. Koska jo pelkästään palkintoehdokkaiden joukkoon pääseminen on näiden kohdalla kova juttu, hehkutan erityisesti Diana Jones -ehdokaslistalle päässyttä End of the Line -larppia. Pelitoimittaja ja -suunnittelija Juhana Pettersson on yksi kyseisen larpin kirjoittajista, joten onhan tässä myös suorastaan kansallinen kunnia kyseessä. Veikkaan tosin, että palkinto menee tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa viettävälle Gen con -pelitapahtumalle.
Pelaamisen kasvavan suosion seurauksia
Mittaamme roolipelien suosiota tyypillisesti myyntilukujen ja valtamediassa esiintyvien artikkeleiden määrällä. Molemmat ovat tietysti epävarmoja tapoja, mutta eipä meillä mitään vahvempaakaan dataa oikein ole käytössämme. Joskus kuitenkin vastaan tulee kiinnostavia anekdootteja, jotka kertovat omalla tavallaan roolipeliharrastuksen suosiosta.
Eräs tällainen esimerkki on EnWorld-sivustolla julkaistu pelinjohtaja-ammattilaisen haastattelu. Jatko-opiskelija Timothy James Woods kertoo elättävänsä itsensä pelinjohtajana: hänellä on ilmeisesti neljä kampanjaa “yksityisyrittäjänä” ja kaksi kampanjaa erityisoppilaille suunnattujen oppilaitosten iltapäiväkerhoissa. Haastattelun lopussa Woods kertoo, että ammattilaisena eli palkkaa saavana pelinjohtajana hän kokee, että pelaajia on huomioitava tavallista enemmän ja että eräänlainen viihdyttäjän rooli on voimakkaampi kuin tavallisessa pelinjohtamisessa. Haastattelussa ei puhuta rahasummista, mutta se ei tietenkään estä kommentoijien kiivasta keskustelua siitä, miten paljon pelinjohtajan pitäisi tai olisi hyväksyttävää laskuttaa työstään.
Toinen merkki on pelitapahtumien kävijämäärien vähittäinen kasvu. Gen con -tapahtuman kasvuluvuista uutisoin jo aiemmin (ks. Roolipelaamista Gen conissa -artikkeli), mutta myös Birminghamissa järjestettävä UK Games Expo on onnistunut 18-kertaistamaan kävijämääränsä kuluneen kymmenen vuoden aikana.
Mike Tresca puolestaan nosti kolumnissaan esille useita artikkeleita, joissa puhuttiin peliharrastuksesta, joskin hieman synkemmässä valossa, nimittäin peliharrastuksen yleisyydestä ja työelämän kannalta passiivisista nuorista. Tresca tietysti puolustautuu sanomalla, että peliharrastuksen yleisyys ei aiheuta nuorison jättäytymistä pois työelämästä, vaan on pikemminkin seuraus siitä, että nuoret eivät löydä paikkaansa työelämästä. Ryan Avent piirtää kolumnissaan tilanteesta monimuotoisemman kuvan. On nuoria, jotka ova tyytyväisiä elämäänsä pienipalkkaisella alalla, joka jättää vapaa-aikaa pelaamiselle. Samoin monet nuoret ovat vaikeissa elämäntilanteissaan löytäneet hengähdystauon juuri pelien eskapismin kautta. Toisaalta urakehityksen hylkääminen nuorella iällä voi johtaa työllistymisvaikeuksiin ja kaventaa työelämän vaihtoehtoja vanhemmalla iällä. Kyseessä on osin kulttuurisesta muutoksesta ja osin tulevaisuuteen kohdistuvasta huolesta, jonka realistisuudesta emme vielä voi tietää. Jotenkin silti toivoisin, että peliharrastuksen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat otettaisiin peliharrastajien keskuudessa vakavasti sen sijaan, että niiden esiinnostaminen torjutaan välittömästi.
Muista roolipelaamisen historiallisista liittolaisista
Wizards of the Coastin Magic: The Gathering -korttipelipuolen väki julkaisi kesäkuussa uutisen MtG:n tulevista muutoksista. Koska en ole pelin asiantuntija, en edes yritä tiivistää uutista tähän, mutta pelin ystävien kannattaa lukea millaisia muutoksia julkaisutahtiin ja pakkoihin on tulossa.
Warhammer 40,000 -miniatyyripelistä puolestaan ilmestyi kesäkuussa uusin 8. laitos. Sääntökirjassa käydään läpi kolme erilaista pelitapaa: vapaa pelaaminen (Open Play), tarinavetoinen skenaariopelaaminen (Narrative Play) ja tasapainotettu kilpailupelaaminen (Matched Play). Kirja kattaa myös erityistapauksiin liittyviä lisäsääntöjä sekä viljalti maailmakuvausta. Tiivistetyt perussäännöt ovat saatavilla jopa suomeksi nimellä Taistelijan Alkeiskirja! (PDF-tiedosto löytyy tästä)
Be First to Comment