Press "Enter" to skip to content

Haastattelussa: Niklas Nylund

Torstaina 6.9. avautuu Tampereella Suomen pelimuseossa Astuit ansaan! – roolipelaaminen Suomessa -niminen näyttely, joka kertoo museokeskus Vapriikin esitteen mukaan “suomalaisista pöytäroolipeleistä ja niiden taustalla vaikuttavista pelisuunnittelijoista, tapahtumista ja pelaajista”.

Kotimaista roolipelikulttuuria ei ole aikaisemmin näin laajasti näytteille laitettu, joten päätin haastatella Pelimuseossa tutkijana toimivaa Niklas Nylundia, joka on toiminut yhtenä näyttelyn tekijänä. Kyselin näyttelyn taustoista, sisällöstä ja kohdeyleisöstä.

Miten syvällä itse uit kotimaisessa roolipeliskenessä? Harrastatko pelaamista aktiivisesti tai seuraatko skeneä muutoin?

Olen jo useamman vuoden ollut intohimoinen roolipelaaja. Tutustuin roolipeleihin nuorena, mutta ne jäivät teinivuosien jälkeen vuosikymmeneksi syrjään. Nykyisin pyrin pelaamaan viikoittain, useimmiten pelinjohtajan pallilla. Seuraan skeneä pikemminkin sivusta kuin aktiivin roolissa, mutta luen jonkin verran ulkomaisia blogeja, etenkin harrastuksen historiaan ja OSR-skeneen liittyviä. Seuraan myös Lokia ja Roolipelitiedotusta!

Mistä ajatus pöytäroolipelaamiseen keskittyvästä näyttelystä lähti?

Jo Suomen pelimuseon perusnäyttelyn suunnitteluvaiheessa tuskailimme sen kanssa kuinka paljon enemmän kerrottavaa roolipeleistä olisi. Perusnäyttelyyn valikoitui kahdeksan pöytäroolipeliä, mutta niitä olisi voinut olla mukana paljon enemmänkin. Kun suuri osa haastattelemistamme digipelikehittäjistä mainitsi, että roolipeleillä oli ollut keskeinen vaikutus heidän uraansa, alkoi mielessä kirkastua ajatus laajemmasta roolipeleihin keskittyvästä näyttelystä.

Tampereen yliopiston Game Research Labin Jaakko Stenros oli haalinut yhteisöllisen keruun avulla suuren osan suomalaisista peleistä, joten päätimme ruveta tekemään näyttelyä yhdessä. Pelimuseon suosion myötä uskalsimme tähdätä korkealle ja toteuttaa kaikkien aikojen suurimman roolipelinäyttelyn!

Pelimuseon laaja roolipelikokoelma antoi näyttelylle hyvän pohjan, josta valikoida aineistoa. Kuva: Suomen pelimuseo

Millainen prosessi näyttelyn tekeminen on ollut? Julkaisujen osaltahan näyttelyssä oleva roolipeliaineisto oli ainakin pääosin kerätty jo aiemmin.

Astuit ansaan! -näyttelyä on suunniteltu jo yli kaksi vuotta, aina pelijulkaisujen keräämisestä saakka. Ensimmäisen vuoden ajan pallottelimme lähinnä näyttelyn konseptia ja mitä kaikkea haluaisimme siihen mukaan.

Aktiivisempaa tekemistä on riittänyt tämän vuoden keväästä saakka, kun ideoita ruvettiin vihdoin viemään kohti konkretiaa. Saimme lisälahjoituksina valokuvia ja autenttisia hahmolomakkeita, jotka tukivat alkuperäistä aineistoa mahtavasti. Samalla haastattelimme ja valokuvasimme roolipelivaikuttajia, sekä ideoimme näyttelysuunnittelijan kanssa tapoja herättää roolipelit “eloon”. Kesäkuu ja elokuu ovat kuluneet täysin roolipelien parissa, ja mukana on ollut monenlaisia museoammattilaisia konservaattoreista museolehtoreihin.

Mikä oli näyttelyn tekemisen vaikein osuus?

Vaikeinta on roolipeleistä kertominen mielenkiintoisella ja hauskalla tavalla museoympäristössä. Pelkät vitriineihin sijoitetut roolipelijulkaisut eivät riitä herättämään eloon roolipelikokemusta, joten tarvitsimme jotakin muuta. Emme alkuun vielä tienneet mitä se tulisi olemaan, mutta pitkällisen pohdinnan lopputuloksena on eräänlainen pelilauta tai luolastokartta, jonka halki kävijät liikkuvat tutustuessaan roolipelaamisen eri ulottuvuuksiin.

Pelimuseon perusnäyttely tosiaan keskittyy vitriineihin sijoitettuihin peleihin, joista merkittävää osaa pääsee myös itse pelaamaan. Mitä Astuit ansaan -roolipelinäyttelyssä on esillä?

Esillä on monenlaista roolipeliasiaa. Näyttelytilasta on rakennettu elämyksellinen luolastopelilauta, jonka sisään kävijät astuvat. Luolaston yhden tarinan muodostavat Jaakko Stenrosin johdolla kerätyt sadat suomalaiset pelit, lisäosat, käännöspelit ja pelilehdet. Niiden lisäksi esillä on 15 roolipelien parissa tavalla tai toisella toiminutta henkilöä, aina Risto Hiedasta, Lauri Tudeerista, Joona Vainiosta ja Jari Paunasta tämän päivän aktiiveihin, jotka kertovat omasta roolipelaamisestaan. Julkaisujen ja ihmisten lisäksi mukana on pelaajien, pelinjohtajien ja pelisuunnittelijoiden muistiinpanoja, hahmolomakkeita ja karttoja.

Näiden neljän tarinan lisäksi mukana on asiaa median ja roolipelien suhteesta, museoitu pelipöytä, eläytymistä, sekä ohjattua pelitoimintaa ja pakohuonepeli!

Sadan neliön galleriatila muuttuu ropenäyttelyn tyyssijaksi lattiaa myöden. Kuva: Suomen pelimuseo

Kenelle näyttely on suunnattu? Onko se nimenomaan pöytäroolipeliharrastajille vai myös niille, jotka eivät tiedä, millaisesta pelaamisesta on kyse?

Näyttely on suunnattu ennen kaikkea entisille ja nykyisille roolipelaajille, mutta myös niille, jotka ovat harrastuksesta tavalla tai toisella kiinnostuneita. Aktiivisia roolipelaajia pitäisi tutkimusten mukaan olla kymmeniätuhansia, ehkä jopa satatuhatta. Heidän lisäkseen on paljon joskus roolipelejä kokeilleita, tietokoneroolipelejä intohimoisesti pelaavia, tai heitä jotka voisivat jostakin muusta syystä kiinnostua pöytäpeleistä. Lisäksi tälläkin hetkellä on kasvamassa uusi pelaajasukupolvi, joka vaikuttaa olevan hyvin kiinnostunut roolipelaamisesta. Haastavinta on ollut kertoa roolipeliharrastuksesta sellaisille, joilla ei ole minkäänlaista pelikokemusta, mutta kyllä heillekin löytyy kaikenlaista kiehtovaa näyttelystä.

Astuit ansaan -näyttely on avoinna 6.1.2019 saakka. Millaista ohjelmaa teillä on syksyn mittaan tulossa näyttelyn lisäksi? Mainitsit edellä ohjatusta pelitoiminnasta ja ilmeisesti jonkinlainen kotimaista roolipelaamista käsittelevä artikkelikokoelmakin on luvassa.

Näyttelyn yhteydessä tosiaan järjestetään pitkin syksyä erilaista ohjattua pelitoimintaa. Tamperelaisille perusopetuksen oppilaille suunnatut Mun taide -kurssit alkavat jo syyskuun puolivälissä, kuten myös aloittelijaystävällinen ja kaikille avoin Dungeons & Dragons -kokonaisuus Seikkailuja Routapuron kylässä, josta on lauantaina 8.9. tarjolla ensimmäinen pelikerta. Syksyn mittaan näyttelyssä järjestetään myös sen teemoista ammentavaa Kosminen museo -pakohuonepeliä.

Näyttelyä tukeva Jaakko Stenrosin ja Jukka Särkijärven toimittama upea artikkelikokoelma Seikkailuja ja sankareita puolestaan julkaistaan avajaisten yhteydessä.

Lisäksi tulossa on koko perheen roolipelipäivä Museocon. Se järjestetään sunnuntaina 4.11. ja ohjelmassa on niin laajalle yleisölle suunnattua roolipeliohjelmaa, suomalaisten roolipeliharvinaisuuksien peluutusta, kuin puheenvuoroja niiltä vähemmän tunnetuilta suunnittelijoilta. Lisätietoja näistä kaikista voi hakea Suomen pelimuseon verkkosivuilta tai Facebookista!

Mitä olet oppinut kotimaisesta roolipeliskenestä näyttelyn rakentamisen myötä?

Suomalainen roolipeliskene on käsittämättömän monimuotoinen – siihen mahtuu pelejä ja tekijöitä laidasta laitaan. Eniten yllätyin suomalaisten roolipelijulkaisujen käsittämättömästä määrästä (n. 250 julkaistua nimikettä), mutta toisaalta myös niiden tasosta. Vaikka kaikki julkaisut eivät pysty kilpailemaan Ironspinen, Lamentations of the Flame Princessin tai Burger Gamesin uusimpien kanssa ulkonäkönsä puolesta, ovat muutkin julkaisut todella laadukkaita. Ja roolipelaajien kanssa juteltua on tullut entistä selvemmäksi että roolipelaajat ovat kovin fiksuja tyyppejä!

Kotimainen ropetuotanto ei ole vain suomalaista pelisuunnittelua, vaan myös erilaisten roolipelien suomentamista. Kuva: Suomen pelimuseo

Olet tutustunut huolellisesti kotimaisen pöytäroolipeliharrastuksen historiaan. Miltä sen tulevaisuus näyttää? Millainen uskot kotimaisen roolipeliskenen olevan viiden vuoden kuluttua?

Vaikka suurin osa suomalaisesta roolipelituotannosta on lähtöisen muutaman todella aktiivisen suunnittelijan ja julkaisijan kynästä, toimii taustalla paljon isompi suunnittelijayhteisö, sekä tapahtumia pyyteettömästi vuodesta toiseen toteuttava vapaaehtoisten joukko. Heidän lisäkseen Suomesta löytyy lukemattomia asialleen omistautuneita pelaajia ja pelinjohtajia.

Nykyhetki näyttää näin ollen varsin hyvältä, varsinkin kun elämme tällä hetkellä roolipelien vahvaa uutta tulemista, jossa sekoittuu 80-luvulla pelaamisen aloittaneiden kokemus ja tänä vuonna harrastuksen löytäneiden innostus. Hienointa tietysti olisi, jos eri sukupolvet ja -puolet kävisivät toistensa kanssa dialogiin ja oppisivat toisiltaan.

Kerro vielä mainospuheeksi, miksi tavallisen roolipeliharrastajan kannattaa tulla käymään roolipelinäyttelyssä.

Astuit ansaan! on ylivoimaisesti laajin ja hienoin näyttely roolipeleistä yhtään missään. Näyttely kestää vain tämän syksyn, joten ohjelmaan kannattaa ehdottomasti varata retki museokeskus Vapriikkiin Tampereelle. Esimerkiksi 4. marraskuuta järjestettävä Museocon on hyvä syy lähteä Tampereelle, miksei vaikkapa viipyä koko viikonloppu. Samalla reissulla voi käydä myös Suomen pelimuseossa tai uudessa Muumimuseossa, jos ne ovat aikaisemmin jääneet väliin!

Be First to Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.